Authors

• Jowell, Roger (City University. Centre for Comparative Social Surveys)
• ESS Central Coordinating Team
• Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Keywords

ansiotyö, arvot, joukkoviestimet, lehdistö, maahanmuutto, menot, onnellisuus, poliisi (organisaatiot), politiikka, radio (joukkoviestimet), rikokset, sanomalehdet, syrjintä, televisio (joukkoviestimet), terveys, tuloerot, tulot, tulovero, tuomioistuimet, työpaikat, uutiset, väkivalta, äänestäminen

Abstract

Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta; kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin, koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla.

Vaihtuvien osioiden aiheet käsittelivät poliisia ja oikeuslaitosta sekä perhettä, työtä ja hyvinvointia. Poliisin toimintaa kartoitettiin kysymällä kohteleeko Suomen poliisi rikoksen uhreja tasapuolisesti ja kuinka hyvin poliisi onnistuu ehkäisemään väkivaltarikollisuutta tai väkivallalla uhkailua Suomessa. Kysyttiin myös, mitä velvollisuuksia vastaajalla omasta mielestään on poliisia kohtaan.

Tuomioistuimista kysyttiin kuinka hyvin tai huonosti ne hoitavat tehtävänsä, tekevätkö ne virheitä ja ovatko päätökset oikeudenmukaisia ja puolueettomia. Kysyttiin myös kuinka todennäköisesti eri ihmisryhmät voivat tulla tuomituiksi rikoksista, joita he eivät ole tehneet. Haluttiin myös tietää ottavatko tuomarit Suomessa vastaan lahjuksia. Tiedusteltiin myös vastaajien mielipiteitä rangaistuksista sekä halukkuudesta tunnistaa rikoksentekijä ja todistaa oikeudessa.

Työtä ja perhettä käsiteltiin kysymällä taustatietoja kotitaloudessa asuvista henkilöistä. Kysyttiin mm. samassa taloudessa asuvien kotitalouden jäsenten sukupuoli, syntymävuosi sekä sukulaisuussuhde vastaajaan. Vastaajilta kysyttiin lisäksi ovatko he asuneet avoliitossa ja ovatko he koskaan eronneet. Seuraavaksi kysymykset käsittelivät asuinaluetta, vastaajan ja puolison koulutusta, työssäkäyntiä sekä sitä, mikä on ollut vastaajan ja puolison pääasiallinen toiminta viimeisen viikon aikana. Lisäksi useilla kysymyksillä kartoitettiin vastaajan ja puolison osallistumista työelämään. Kysyttiin myös vastaajan osallistumisista ammattitaitoa parantaville kursseille, luennoille tai konferensseihin.

Seuraavat kysymykset käsittelivät eri elämänalueiden yhteensovittamista. Vastaajilta kysyttiin millaiseksi he ovat tunteneet vointinsa viime aikoina sekä esitettiin väittämiä miehen ja naisen paikasta perheessä. Kysyttiin myös kotitalouden tulojen riittävyydestä viimeisten kolmen vuoden aikana. Esitettiin myös syventäviä kysymyksiä vastaajan ja puolison työssäkäynnistä. Näillä kysymyksillä pyrittiin selvittämään työn ja perheen yhteensovittamista. Kysyttiin mm. kuuluuko vastaajan tai puolison työhön ilta- tai yötyötä, ylitöitä lyhyellä varoitusajalla ja kuinka usein vastaaja tekee viikonlopputyötä. Vastaajilta pyydettiin myös arvioita hänen oman työnsä vaatimuksista sekä esitettiin erilaisia työtä koskevia väittämiä.

Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin väittämiä tuloeroista ja verotuksesta.

Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.