Study title

Nuorisobarometri 2012

Dataset ID Number

FSD2729

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2729
https://doi.org/10.60686/t-fsd2729

Data Type

Quantitative

Authors

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Abstract

Vuoden 2012 nuorisobarometrin teemana olivat sukupolvisuhteet. Puhelinhaastatteluna kerättyyn barometriin on otettu mukaan myös nuorten vanhemmista koostuva otos, jonka kautta avautuu mahdollisuus hyvinvoinnin rakentumisen ja sitä koskevien arvojen tutkimiseen perhesuhteiden kautta.

Aluksi nuorilta (n=1902) kerättiin taustatietoina muun muassa ikä, sukupuoli, äidinkieli ja perhemuoto. Lisäksi tiedusteltiin esimerkiksi, keitä kuului talouteen, jossa vastaaja asui peruskouluiässä, millainen perheen toimeentulo oli, mikä oli vanhempien koulutustaso ja mikä oli vastaajan pääasiallinen toiminta.

Varsinaiset kysymykset aloitettiin tiedustelemalla, kuinka paljon vastaaja luotti eri instituutioihin, kuinka kiinnostunut hän oli politiikasta, pitikö hän itseään ja vanhempiaan vasemmistolaisena vai oikeistolaisena sekä tiesikö hän mitä puoluetta hänen vanhempansa äänestivät. Seuraavat kysymykset käsittelivät yhteenkuuluvuutta ja luottamusta. Vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinteästi hän koki kuuluvansa esimerkiksi perheeseen, sukuun, suomalaiseen yhteiskuntaan ja eniten käyttämäänsä nettiyhteisöön. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin ottamaan kantaa kahdeksaan väitteeseen, jotka käsittelivät suhtautumista toisiin ihmisiin. Vastaajilta tiedusteltiin myös, oliko heidän mielestään paras olla luottamatta keneenkään sekä ajatteliko hän useimpien ihmisten olevan valmiita valehtelemaan oman etunsa vuoksi.

Seuraavaksi tiedusteltiin vapaaehtoistoiminnasta. Aluksi kysyttiin, mitä sana vapaaehtoistoiminta toi vastaajan mieleen. Seuraavaksi kartoitettiin, minkälaiseen vapaaehtoistoimintaan vastaaja oli osallistunut ja kuinka tärkeinä hän piti vapaaehtoistyöhön osallistumisessa erilaisia syitä, kuten velvollisuudentunnetta, elämänkokemuksen saamista ja hyötyä opintojen ja työelämän kannalta. Lisäksi tiedusteltiin, mitkä syyt vaikuttivat siihen, ettei vastaaja ollut osallistunut vapaaehtoistyöhön.

Perhesiteitä ja sosiaalisuutta selvitettiin tiedustelemalla, kuinka usein vastaaja tapasi sukulaisiaan, kuinka paljon erilaiset määreet kuten sopuisuus, kannustavuus ja välinpitämättömyys kuvasivat hänen nykyistä kotiaan ja lapsuuden kotiaan. Seuraavaksi tiedusteltiin kuinka usein vastaajan ollessa peruskouluikäinen hänen kodissaan oli esimerkiksi syöty yhdessä, pelattu pelejä yhdessä, keskusteltu politiikasta tai matkailtu yhdessä ulkomailla.

Seuraavaksi esitettiin vastaajan peruskouluikää koskevia väitteitä, joihin vastaajat ottivat kantaa neliportaisella asteikolla. Väitteinä esitettiin muun muassa seuraavia: vanhempasi kertoivat kuinka rakas ja tärkeä heille olet, vanhempasi auttoivat sinua läksyjen tekemisessä, vanhempasi pitivät kiinni säännöllisistä ruoka- ja nukkumaanmenoajoista. Lisäksi kysyttiin käytettiinkö kurinpitotapana fyysistä puuttumista. Vastaajat arvioivat myös, kuinka samanlaisia heidän mielipiteensä olivat verrattuna vanhempiensa mielipiteisiin esimerkiksi ruokailun, tupakoinnin, uskonnon, homoseksuaalisuuden, monikulttuurisuuden ja tasa-arvon suhteen.

Terveyttä ja hyvinvointia käsittelevässä osuudessa tiedusteltiin, kuinka paljon vastaaja pyrki vaikuttamaan hyvinvointiinsa terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä nukkumisrytmillä, sosiaalisilla suhteilla ja yhteiskunnallisella osallistumisella. Liikkumista kartoitettiin tiedustelemalla kuinka paljon vastaaja harrasti arkiliikuntaa ja kuinka paljon kuntoliikuntaa. Vastaajilta kysyttiin myös ruokavaliosta ja kuinka paljon eri asioilla oli vaikutusta mahdolliseen kasvisten suosimiseen.

Päihteiden käyttöä ja siihen liittyviä asenteita kartoitettiin esittämällä vastaajalle erilaisia väitteitä alkoholista, tupakoinnista ja huumeista. Samoin tiedusteltiin päihteiden käyttöä viimeisen 6 kuukauden ajalta. Lopuksi vastaajat arvioivat kuinka tyytyväisiä olivat kouluarvosanalla omaan taloudelliseen tilanteeseensa, vapaa-aikaansa, ihmissuhteisiinsa, terveydentilaansa, kuntoonsa ja ulkonäköönsä. Lisäksi vastaajat arvioivat, kuinka tyytyväisiä olivat nykyiseen tilanteeseen kaiken kaikkiaan ja minkä arvosanan vastaaja antaisi vanhemmilleen terveellisten elämäntapojen välittämisestä.

Vastaajalta pyydettiin suostumusta haastatella puhelimitse myös tämän vanhempia tai huoltajaa. Vanhemmille (n=597) esitettiin samoja kysymyksiä kuin nuorille. Kuitenkin kysymysten kokonaismäärä oli vähäisempi.

Lopuksi vastaajalta tiedusteltiin yhteystietoja ja syntymäaikaa myöhemmin tehtävää jatkotutkimusta varten. Myös nämä kerätyt yhteystiedot on tallennettu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Ne voidaan luovuttaa jatkokäyttöön tutkimussuunnitelmaa vastaan. Tutkimussuunnitelman tulee täyttää henkilötietolain edellytykset.

Taustamuuttujina kysyttiin mm. ikä, sukupuoli, perhemuoto, vanhempien koulutustaso, ylin suoritettu tutkinto ja pääasiallinen toiminta.

Keywords

asenteet; instituutiot; nuoret; päihteet; sosiaalisuus; sukupolvet; terveys; tyytyväisyys; vanhemmat; vapaaehtoistyö; vegetarismi

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Nuoret (CESSDA Topic Classification)

Series

Nuorisobarometrit

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• IROResearch

Time Period Covered

2012

Collection Dates

2012-01-21 – 2012-02-18

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

Suomessa asuvat 15 - 29 -vuotiaat nuoret sekä heidän vanhempansa (excluding Ahvenanmaa)

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Nuorista poimittiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan ositettu otos väestörekisteristä. Nuorten haastattelut tehtiin 21.1.2012 - 18.2.2012 välisenä aikana. Yhteensä haastateltiin 1792 suomenkielistä nuorta, 105 ruotsinkielistä ja 5 äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielistä nuorta. Haastattelut toteutettiin suomen- tai ruotsin kielellä. Yhteydenottoja tehtiin 17994 henkilölle, soittoja oli yhteensä 29753 kappaletta. Kieltäytyneitä oli 4961 kpl ja keskeytyneitä haastatteluja 46 kpl. Haastattelun keskimääräinen kesto oli 34,47 minuuttia. Jatkotutkimusta varten yhteystietonsa jätti 1401 vastaajaa.

Haastattelun lopuksi nuorelta kysyttiin lupaa vanhemman haastatteluun. Haastattelut toteutettiin 31.1. - 18.2.2012 välisenä aikana. Yhteensä haastateltiin 597 vanhempaa. Nuorista 387:lla vanhempien haastatteluun vastasi vain toinen vanhemmista, 105 nuorella molemmat. Yhteydenottoja tehtiin 1338 vanhemmalle, soittoja tehtiin 1988 kappaletta. Haastattelusta kieltäytyi 91 henkilöä ja yksi haastattelu keskeytyi. Haastattelun keskimääräinen kesto oli 30,25 minuuttia. Haastattelut toteutettiin markkinatutkimustoiminnan ISO 20252:2009 laatustandardin mukaisesti.

Collection Mode

Puhelinhaastattelu

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: English and Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Number of Cases and Variables

571 variables and 1902 cases.

Data Version

4.0

Completeness of Data and Restrictions

Vanhempien vastaukset on nimetty siten, että toisen vanhemman vastausten nimet päättyvät y-kirjaimeen (esim. K1y) ja toisen z-kirjaimeen (esim. K1z).

Arkistoinnin yhteydessä aineistosta on poistettu postinumerot sisältävä muuttuja T3. Aineistokeruun yhteydessä vastaajilta kerätyt yhteystiedot ja syntymäajat on tallennettu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon ja ne voidaan luovuttaa tutkimussuunnitelmaa vastaan.

Weighting

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri 2012 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 4.0 (2018-07-26). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2729

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Publications

Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012. Toim. Myllyniemi, Sami. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja; 127 & verkkojulkaisuja; 53.

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Herrala, Kaspian (2019). Lapsuuden perheen ja nuoren ominaisuudet nuoren vanhempiin samastumisen selittäjinä. Tampere: Tampereen yliopisto. Kasvatustieteen kandidaatintutkielma.