Study title

Kunta-alan työolobarometri 1996

Dataset ID Number

FSD2742

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2742
https://doi.org/10.60686/t-fsd2742

Data Type

Quantitative

Authors

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työministeriö

Other Identification/Acknowledgements

• Työtuvallisuuskeskus

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua kunta-alan palkansaajien näkökulmasta vuonna 1996. Tiedot perustuvat työministeriön työolobarometrin aineistoon, joka kattaa kaikkien alojen palkansaajat. Tätä aineistoa on kasvatettu Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toimeksiannosta kunta-alalla työskentelevien osalta poimimalla heistä lisäotos.

Barometrien sisältö on pidetty suunnilleen edellisten vuosien kaltaisena. Vuonna 1995 mukaan otettiin kysymyksiä työpaikkojen erilaisten kehitysohjelmien yleisyydestä, työntekijöiden aloitteellisuudesta sekä ryhmissä työskentelystä. Näitä teemoja jatkettiin vuoden 1996 barometrissa. Uutena teemana oli työntekijöiden osaaminen ja vastaavasti työn vaatimustaso.

Aluksi vastaajilta (N=452) tiedusteltiin työsuhteen pituutta ja luonnetta. Seuraavaksi selvitettiin työpaikan henkilöstömäärää, ja henkilöstössä tapahtuneita muutoksia viimeisen 12 kuukauden ajalta. Vastaajilta kysyttiin, oliko uusia työntekijöitä otettu vakinaiseen, tilapäiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen, ja oliko työntekijöitä esimerkiksi osa-aikaistettu, lomautettu tai siirretty toiseen yksikköön. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa, oliko työpaikalla yhdistelty tai purettu yksiköitä, lisätty työn tuottavuuteen perustuvaa palkkausta, ja oliko töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta. Vastaajat kertoivat, työskenneltiinkö työpaikalla ryhmissä tai tiimeissä. Työpaikan ilmapiiriä kartoitettiin kyselemällä, esiintyikö siellä kilpailuhenkeä, esimiesten ja alaisten tai työntekijöiden välisiä ristiriitoja, sekä olivatko ristiriidat lisääntyneet tai vähentyneet.

Vastaajat arvioivat henkilöstön pätevyydessä ja ammatillisessa osaamisessa tapahtuneita muutoksia viimeisen vuoden ajalta. He myös ottivat kantaa työtehtävien suoritusvaatimusten muutoksen. Tämän jälkeen siirryttiin selvittämään vaikutusmahdollisuuksia eri asioihin työpaikallaan. Vastaajalta tiedusteltiin kuulumista ammattijärjestöön. Samoin tiedusteltiin ammattijärjestön vaikutusmahdollisuuksia.

Vastaajan työaikaa selvitettiin kyselemällä ylitöistä ja ylitöihin liittyvistä korvauksista, kellokortin käytöstä, työajan joustosta sekä työn kausiluontoisuudesta. Edelleen tiedusteltiin muutoksia työtahdissa, työturvallisuudessa, työn henkisessä ja fyysisessä rasittavuudessa, ja esimerkiksi kannustuksen saannissa viimeisen 12 kuukauden aikana.

Seuraavaksi tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä, työn määrän vaikutusta palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkkansa muuttuvan vuoden kuluessa. Seuraavaksi kysyttiin, oliko vastaaja tehnyt työolojen, työtapojen, tuotteiden tai palvelujen parantamiseen tähtääviä aloitteita, kuinka aloitteisiin oli suhtauduttu, ja oliko työpaikalla kuluneen vuoden aikana suunnitelmallisesti kehitetty tuottavuutta, palveluja tai laatua. Epävarmuutta työsuhteessa selvitettiin kysymällä, esimerkiksi pitikö haastateltava mahdollisena, että hänet lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajat myös arvioivat työtilannettaan vuoden kuluttua sekä, saisivatko ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisivät työttömiksi. Lisäksi kysyttiin, oliko vastaaja ajatellut ryhtyvänsä yksityisyrittäjäksi.

Työelämän muutosten suuntaa selvitettiin tiedustelemalla, olivatko seuraavat asiat menossa parempaan vai huonompaan suuntaan: työnteon mielekkyys, sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristökysymykset, tietojen saanti tulevaisuuden tavoitteista, esimiesten johtamistapa, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja työpaikan taloudellinen tilanne.

Suhtautumista vuorotteluvapaaseen selvitettiin. Vastaajilta tiedusteltiin, mitä he ajattelivat vuorotteluvapaakokeilun sopivuudesta Suomen työmarkkinoille, ja olisiko vastaaja valmis käyttämään vuorotteluvapaata seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi tiedusteltiin, miten vastaaja ensisijassa käyttäisi ajan, jonka hän olisi työvuorottelussa, ja kuinka esimerkiksi toimeentulo, työuran häiriintyminen ja työssä viihtyminen vaikuttivat halukkuuteen käyttää vuorotteluvapaata. Vastaajat ilmoittivat, mikä olisi vastaan sopiva korvaustaso vuorotteluvapaalle siirtyvälle. Vastaajat ottivat kantaa erilasiin vuorotteluvapaata koskeviin väittämiin, kuten, helpottiko vuorotteluvapaa nuorten työllistymistä, vähensikö se heidän mielestään työttömyyttä ja palveliko se ensisijassa vain niitä, joilla oli varaa olla pois ansiotyöstä. Vastaajat myös arvioivat, kuinka heidän työnantajansa suhtautuisi, jos vastaaja ilmoittaisi halukkuudestaan vuorotteluvapaaseen. Lopuksi tiedusteltiin kotitalouden toimeentuloa ja vastaajan koulutusta.

Kunta-alan työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1996) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

Keywords

henkilöstö; kunta-ala; osaaminen; palkansaajat; palkkaus; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työolot; työpaikkaväkivalta; työsuhde; vuorotteluvapaa

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDA Topic Classification)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDA Topic Classification)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDA Topic Classification)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDA Topic Classification)
• Työolot (CESSDA Topic Classification)
• Työterveys (CESSDA Topic Classification)

Series

Kunta-alan työolobarometrit

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• Tilastokeskus

Data Producers

• Työturvallisuuskeskus. Kuntaryhmä

Time Period Covered

1996

Collection Dates

1996-09

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat kunta-alan palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Data Sources

Tilastokeskus (1996). Työvoimatutkimus 1996.

Työministeriö (1996). Työolobarometri 1996.

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1996) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia. Haastatelluista sisällytettiin aineistoon vain kunta-alan palkansaajat. Otosta kasvatettiin poimimalla kunta-alalla työskentelevistä lisäotos. Kunta-alan työolobarometriin sisällytettiin vain kunta-alan palkansaajat (N=452).

Collection Mode

Puhelinhaastattelu

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

2.0

Related Datasets

FSD2658 Työolobarometri 1996

Weighting

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Tilastokeskus & Työministeriö: Kunta-alan työolobarometri 1996 [data]. Dataversio 2.0 (2018-07-26). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd2742; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2742

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Special Terms and Conditions for Access

Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua (pois lukien seminaarityöt ja vastaavat), joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa, osoitteisiin: Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki ja Antti Siikanen, Haastattelu- ja tutkimuspalvelut, 00022 Tilastokeskus.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Publications

Ylöstalo, Pekka & Kauppinen, Timo & Heikkilä, Asko (1997). Työolobarometri. Lokakuu 1996. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 169.

Kunta-alan työolobarometri 1996. Työministeriön työolobarometrin 1996 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (1997). Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä.