Authors

• Lehtonen, Jukka P. (Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos)
• Mustola, Kati (Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos)

Keywords

biseksuaalisuus, homoseksuaalisuus, seksuaalinen identiteetti, seksuaalisuus, seksuaalivähemmistöt, sukupuoli, syrjintä, tasa-arvo, työelämä, työhyvinvointi, työntekijät, työura, vähemmistöt, yhdenvertaisuus

Abstract

Seksuaalivähemmistöt työelämässä 2003 -tutkimus selvittää seksuaalivähemmistöjen asemaa ja kokemuksia työelämässä. Kysely toteutettiin keräämällä seksuaalivähemmistöjen edustajilta tietoa heidän koulutuksestaan ja työhistoriastaan, työpaikastaan ja sen työilmapiiristä, syrjinnästä sekä avoimuudestaan seksuaalisesta suuntautumisestaan. Tutkimus oli osa Euroopan sosiaalirahaston ja Suomen työministeriön rahoittamaa Equal-hanketta, jonka tavoitteena oli lesbojen, homojen, bi- ja transihmisten työmarkkina-aseman kartoittaminen ja parantaminen. Hankkeen vastuutahona toiminut Helsingin yliopiston Sosiologian laitos teki tutkimuksessa yhteistyötä Stakesin ja SETA ry:n kanssa.

Aluksi seksuaalivähemmistöön kuuluvilta kysyttiin taustatietoja heidän iästään, sukupuolestaan, äidinkielestään, etnisyydestään, asuinpaikastaan, seksuaalisesta suuntautumisesta ja käyttäytymisestä sekä heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan käyttämästä määrittelystään. Heiltä kysyttiin myös siitä, keille he olivat seksuaalisesta suuntautumisestaan kertoneet ja kuinka nämä henkilöt vastaajan seksuaaliseen suuntautumiseen suhtautuvat. Lisäksi kysymyksiä esitettiin liittyen vastaajan perheeseen ja lapsiin sekä parisuhdetilanteeseen.

Seuraavat kysymykset keskittyivät vastaajan koulutukseen ja työhistoriaan. Koulutuksesta kysyttiin vastaajan korkeinta suorittamaa tutkintoa, työn vastaavuutta koulutukseen sekä seksuaalisen suuntautumisen vaikutusta ammatinvalintaan. Työhön liittyen taas vastaajalta kysyttiin muun muassa ammattia, lapsuuden toiveammattia, työmarkkina-asemaa, työssäoloaikaa, ammatin ja työpaikan vaihtuvuutta ja mahdollisen työttömyyden kestoa. Tämän jälkeen keskityttiin vastaajan nykyiseen tai työttömyyttä edeltäneeseen työpaikkaan. Työpaikasta kysyttiin muun muassa sen toimialaa, kokoaikaisuutta, vakinaisuutta, tuloja, työpaikan kokoa ja sukupuolijakaumaa.

Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan avoimuutta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Esimerkiksi kysyttiin, tiesikö hän työpaikallaan olevan muita seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, sekä sitä, kuinka moni työpaikalla tietää vastaajan seksuaalisesta suuntautumisesta, kuinka he siitä tietävät ja kuinka vastaaja itse kokee suuntautumisensa salaamisen tai siitä kertomisen. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä työilmapiiristä esimerkiksi väittämin siitä, saako vastaaja työssään tarpeeksi tukea ja arvostusta ja siitä, joutuuko tämä usein työssään riitoihin tai fyysisen väkivallan kohteeksi. Myös työyhteisön suhtautumista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kysyttiin sekä sitä, esiintyykö työpaikalla näihin piirteisiin liittyvää kiusaamista ja onko vastaaja itse sellaista kokenut. Edelleen kysyttiin vastaajan työssä kokemia uhkia (esim. työuupumus, väkivallan kohteeksi joutuminen) ja työntekijän halua jäädä eläkkeelle jo ennen vanhuusikää.

Työssä viihtymistä taas kartoitettiin väittämin siitä millaisten työnsä ominaisuuksien vastaaja kokee lisäävän tai heikentävän työssä viihtymistä. Tiedusteltiin myös tilanteita, joissa vastaaja koki sukupuoleen liittyvän toiminnan rajoitetun työpaikalla. Kysely kartoitti myös työelämässä ilmennyttä ja vastaajan kokemaa syrjintää. Vastaajalta tiedusteltiin myös, kuuluiko tämä ammattiliittoon ja oliko hän ollut tai voisiko olla yhteydessä liittoon tai muihin tahoihin, kuten esimieheensä tai SETA:an, seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa syrjintää kokiessaan.

Vertailun mahdollistamiseksi osa kysymyksistä on lainattu suoraan Tilastokeskuksen työolotutkimuksista ja jokavuotisista työministeriön työolobarometreistä. Taustamuuttujina aineistossa oli muun muassa vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, äidinkieli ja kansalaisuus.