Authors

• Sisäasiainministeriö. Poliisiosasto

Keywords

arviointi, kansalaiset, laatu, liikenneturvallisuus, luottamus, palvelut, poliisi (organisaatiot), rikokset, rikollisuus, roolit, silminnäkijät, turvallisuus, turvattomuus, yleinen järjestys

Abstract

Poliisibarometri 2012 kartoittaa laajasti kansalaisten mielipiteitä ja arvioita poliisin toiminnasta Suomessa. Aluksi vastaajat arvioivat erilaisten tahojen, kuten kirkon ja seurakuntien, palo- ja pelastustoimen, rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien, koulujen ja poliisin tärkeyttä rikostorjunnassa sekä lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa. Seuraavaksi kysyttiin poliisin kyvykkyydestä kantaa vastuu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta Suomessa sekä onko vastaajilla itsellään kokemuksia kansainvälisestä rikollisuudesta lähiympäristössä tai kauempana. Tämän jälkeen tiedusteltiin, miten tärkeää esimerkiksi juopottelun kieltäminen julkisilla paikoilla tai prostituution täyskielto ja valvonnan lisääminen ovat poliisin hoitaman yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. Lisäksi vastaajat arvioivat poliisin erilaisten työtehtävien, kuten varkauksien, huumerikosten ja väkivaltarikosten selvittämisen tärkeyttä. Liikenneturvallisuuteen liittyen arvioitiin muun muassa nopeusvalvonnan, rattijuopumusvalvonnan ja raskaan liikenteen valvonnan merkitystä.

Seuraavaksi kysyttiin, tuntevatko vastaajat yksinolonsa turvattomaksi esimerkiksi kotona, kodin lähistöllä, keskustassa, autolla liikuttaessa tai pankkiautomaatilla asioidessa päiväsaikaan tai pimeän tultua. Lisäksi tiedusteltiin, missä määrin asiat ja ilmiöt, kuten pahoinpitelyt, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta, huumeet, ampuma-aserikokset sekä alaikäisten juopottelu huolestuttavat vastaajia. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko vastaajat itse joutuneet esimerkiksi asuntomurron, omaisuusrikoksen, pahoinpitelyn tai muun rikoksen uhriksi tai silminnäkijäksi. Rikosprosesseihin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat olleet todistajana tai asianomistajana ja kokivatko he uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Tämän jälkeen rikoksen uhriksi joutuneilta kysyttiin, ilmoittivatko he poliisille rikoksesta ja jos eivät, niin mistä syystä.

Seuraavaksi tiedusteltiin, ovatko vastaajat tehneet toimenpiteitä, kuten turvalukituksen tai hälytyslaitteiden käyttäminen asunnossa, polkupyörän säilyttäminen turvalukitussa tilassa, liikkumisen välttäminen iltaisin keskustassa tai henkilötietojen käyttämisen välttäminen internetissä torjuakseen rikosvaaraa tai rikosriskiä. Lisäksi pyydettiin arvioimaan poliisin saapumisnopeutta tapahtumapaikalle kiireellisessä tarpeessa, poliisin partioinnin tiheyttä asuinalueella ja etäisyyttä kotoa poliisiasemalle sekä poliisin palvelupisteelle. Myös poliisin verkkopalvelun käytöstä kysyttiin sekä tiedusteltiin, minkälaisissa asioissa vastaajat ovat olleet yhteydessä poliisiin viimeisen vuoden aikana. Poliisin kanssa asioineilta kysyttiin palvelukokemuksesta ja rikosilmoituksen tehneiltä myös asian lopputuloksesta. Lisäksi pyydettiin arviota siitä, suhtautuuko poliisi eri tavoin eri kulttuureista ja roduista lähtöisin oleviin.

Lopuksi vastaajat arvioivat vielä muun muassa poliisin onnistumista tehtävissään, poliisipalveluiden kehittymistä viimeisen ja tulevan vuoden aikana sekä luottamustaan eri viranomaisten toimintaan. Lisäksi kysyttiin, pitävätkö vastaajat poliisiin liittyvän tai sen sisällä esiintyvän korruption ja epäeettisen toiminnan esiintymistä todennäköisenä.

Taustakysymyksissä pyydettiin tietoja muun muassa vastaajan iästä, ammattiasemasta, koulutuksesta, perhetilanteesta, talouden bruttotuloista, asuinalueesta, ulkomaille matkustamisesta, ulkona liikkumisesta iltaisin tai öisin ja internetin käytöstä.