Select variable

[fsd_no] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä)

[fsd_vr] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä)

[fsd_id] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä)

[psukup] Sukupuoli

[psvuosi] Syntymävuosi

[pmaak] Asuinmaakunta

[q1a_1] Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita

[q1a_2] Tiede ja tekniikka pystyvät tulevaisuudessa ratkaisemaan useimmat tänä päivänä esiintyvät ongelmat

[q1a_3] Suomi on mennyt liian pitkälle mukaan globalisaatioon, jatkossa maamme pitäisi palata kohti kansallisempaa taloutta ja politiikkaa

[q1a_4] Poliitikkojen ja puolueiden tulisi kertoa kansalle paljon nykyistä selkeämmin (esim. alustavilla hallitusohjelmilla ennen vaaleja), millaista politiikkaa he harjoittaisivat tultuaan valituksi

[q1a_5] On onni ja etuoikeus saada olla suomalainen

[q1a_6] Ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa

[q1a_7] Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista

[q1a_8] Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista

[q1a_9] Ihmistyön korvaaminen koneilla ja automaatiolla johtaa pysyvään suurtyöttömyyteen

[q1a_10] Nyky-yhteiskunnassa virkakoneistosta on tullut ihmisten hallitsija eikä palvelija

[q1a_11] Saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani

[q1a_12] Mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi koko yhteiskunta

[q1a_13] Olisin valmis tinkimään palkastani, mikäli työaikaa lyhennettäisiin ja saisin enemmän vapaa-aikaa

[q1a_14] Ulkomaalaisten lisääntyvä muutto Suomeen tuo maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita

[q1a_15] Olen tyytyväinen työhöni nykyisen työnantajani palveluksessa

[q1a_16] Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun

[q1a_17] Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset

[q1b_1] Suomi elää nykyisin yhtä historiansa suurinta murroskautta

[q1b_2] Mikäli Suomi ei kykene uudistumaan nykyistä nopeammin, muutaman vuoden kuluttua edessämme on taloudellis-yhteiskunnallinen kriisi

[q1b_3] Pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta myös itsensä

[q1b_4] Toimittajat ohjaavat liikaa mielipiteitä Suomessa

[q1b_5] Viiden vuoden kuluttua monet asiat ovat Suomessa paremmin kuin nykyään

[q1b_6] Vapaa kilpailu markkinoilla on kansalaisen ja kuluttajan etu, sillä se tehostaa toimintaa ja laskee hintoja

[q1b_7] Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen

[q1b_8] Työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä

[q1b_9] Kattava sosiaaliturva ja pitkälle viety yhteiskunnan huolenpito tekevät ihmisistä laiskoja ja aloitekyvyttömiä

[q1b_10] Suomen tulisi liittyä NATOon

[q1b_11] Yksilön menestyksen määrää ensisijaisesti hänen oma toimintansa ja tahtonsa, ei yhteiskunta eikä olosuhteet

[q1b_12] Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus väestöryhmien välillä on kasvanut maassamme liian suureksi

[q1b_13] Olen kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti

[q1b_14] Suomi on saanut äänensä hyvin kuuluviin EUn päätöksenteossa

[q1b_15] Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on liikaa vapautta ilman vastuuta, minkä seurauksena oppilaat ja opiskelijat ajelehtivat ilman, että heille pidetään kuria tai näytetään suuntaa

[q1b_16] Tulevaisuudessa maamme eläkejärjestelmät romahtavat eikä edes ´jo ansaittuja´ eläkkeitä kyetä maksamaan

[q1b_17] Yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä, että ´vain hullu´ ryhtyy turvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi

[q1c_1] Suomalaiset ovat yhtenäinen kansakunta, jolla on selvät yhteiset tavoitteet

[q1c_2] Suomalaisilla työpaikoilla työskennellään nykyisin ylikierroksilla ja niin kovan paineen alla, että monet ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun

[q1c_3] Markkinavoimat ohjaavat liikaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa

[q1c_4] Tuloerot ovat vaarallisia, sillä jonkun vaurastuminen on tavalla tai toisella aina muilta pois

[q1c_5] Opetusta säännellään nykyisellään liikaa, sillä oma peruskoulu pitäisi voida valita vapaasti ja yksityisten tahojen pitäisi saada perustaa kouluja paljon nykyistä vapaammin

[q1c_6] Puheet rakennemuutosten välttämättömyydestä ovat pelkkää propagandaa, jolla tavallinen kansa yritetään saada hyväksymään omien etujensa vastainen toiminta

[q1c_7] Poliitikon pitää voida ´kääntää takkiaan´, eli luopua jostain vaalilupauksestaan, mikäli olosuhteet vaalikauden aikana sitä vaativat

[q1c_8] Yhdysvallat toimii maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsee myös suomalaisten tuen

[q1c_9] Jos korkeakouluissa ja yliopistoissa olisi Suomessakin lukukausimaksut, sen seurauksena sekä opiskelu, opetus että tutkimus muuttuisivat nykyistä tavoitteellisemmiksi ja suunnitelmallisemmiksi

[q1c_10] Kunnallispolitiikassa olisi järjestettävä paljon nykyistä useammin neuvoa-antavia kansanäänestyksiä

[q1c_11] Vaikka Venäjällä on omat ongelmansa, suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti

[q1c_12] Suomen viime vuosikymmenten huikea menestys maailmalla perustuu ennen muuta maassamme annettavan koulutuksen korkeatasoisuuteen ja tasa-arvoisuuteen

[q1c_13] Markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi

[q1c_14] Demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa

[q1c_15] Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituksen

[q1c_16] Vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen

[q1c_17] Sananvapautta ei saa rajoittaa sellaisiltakaan yksilöiltä tai tahoilta, joiden puheet ovat täysin tuomittavia

[q2_1] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Järkevä varovaisuus ja pidättyväisyys

[q2_2] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Asiantuntijuuden puute/huono hyödyntäminen päätösten valmistelussa

[q2_3] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Liian monenkirjava hallituspohja, suuret linjaerot hallituksessa

[q2_4] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Liian kireälle vedetty julkinen talous, julkisen sektorin varojen puute

[q2_5] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Yhteiskunnallisten ongelmien suuruus ja monimutkaisuus

[q2_6] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Byrokratia, liian raskaaksi ja monitahoiseksi kasvanut hallinto

[q2_7] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Eri yhteiskuntatahojen yhteistyökyvyttömyys

[q2_8] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Kateuden ja latistuksen ilmapiiri on kuihduttanut hyvätkin ideat

[q2_9] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Johtajuuden puute yhteiskunnassa

[q2_10] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Takertuminen menneen ajan ajatteluun ja vanhentuneisiin toimintamalleihin

[q2_11] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Saavutettuja etuja on yksinkertaisesti liikaa

[q2_12] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Yritysten ja elinkeinoelämän kyvyttömyys uudistua

[q2_13] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Työmarkkinajärjestöt puuttuvat liian moniin asioihin

[q2_14] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Vastuunottoa ja riskiä välttelevä ilmapiiri

[q2_15] Suomalaisen yhteiskunnan uudistusten hitauden taustalla: Uudistusten voimakas vastustus kansalaisten keskuudessa

[q3] Miten luonnehtisitte itseänne äänestäjänä? Oletteko nähdäksenne ensisijaisesti...

[q4a] Mihin sijoittaisitte itsenne seuraavilla mittareilla: Vasemmisto - Oikeisto?

[q4b] Mihin sijoittaisitte itsenne seuraavilla mittareilla: Konservatiivi - Liberaali?

[q5_1] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Tulonjaon/taloudellisen toimeentulon kannalta

[q5_2] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Terveyden kannalta (sairastavuus, mahdollisuus saada hoitoa ym.)

[q5_3] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Koulutusmahdollisuuksien kannalta

[q5_4] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Yleensä eteenpäinpääsymahdollisuuksien/urakehityksen kannalta

[q5_5] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Sukupuolten tasa-arvon kannalta

[q5_6] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Sukupolvittain/ikäryhmittäin vertaillen (esim. suuret ikäluokat vs. muut)

[q5_7] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Asuinkunnittain vertaillen (esim. kaupungit vs. maaseutu)

[q5_8] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Alueellisesti vertaillen (esim. etelä ja pohjoinen)

[q5_9] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Ammattiryhmittäin vertaillen (palkkataso, työtehtävien arvostus)

[q5_10] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Verotuksellisesti (erityyppisten tulojen verotus, veroprogressio)

[q5_11] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Oikeudellisesti (yhdenvertaisuus lain edessä)

[q5_12] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Poliittisesti (poliittiset oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet)

[q5_13] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Sananvapauden kannalta (mahdollisuus saada mielipiteensä julki)

[q5_14] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Etniseltä kannalta/syntyperän suhteen (esim. kantaväestö vs. maahanmuuttajat)

[q5_15] Arvio suomalaisten tasa- tai eriarvoisuudesta: Kokonaisuutena ajatellen väestöryhmien hyvinvointieroja maassamme

[q6_1] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Vetoomusten ja adressien allekirjoittaminen

[q6_2] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Erilaiset boikotit

[q6_3] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Luvaton tunkeutuminen ja/tai kuvaaminen tuotantolaitoksissa (esim. tehtaat, maatilat, turkistarhat)

[q6_4] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Lailliset mielenosoitukset, vaikka ne tuottaisivat häiriötä

[q6_5] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Laittomat lakot

[q6_6] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Voimankäyttö mielenosoituksissa, mellakointi

[q6_7] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Iskulauseiden ja graffitien maalaaminen seiniin

[q6_8] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Rakennusten valtaaminen

[q6_9] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Rajukin kampanjointi internetissä ja sosiaalisessa mediassa

[q6_10] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Liikennesulkujen järjestäminen

[q6_11] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Toisen omaisuuden rikkominen

[q6_12] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Henkilöihin kohdistuva väkivalta

[q6_13] Vaikutuskeinojen hyväksyminen: Aktivistien väkivallaton suora toiminta median huomion herättämiseksi

[q7a_1] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Rehellisyys

[q7a_2] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Ahkeruus ja yritteliäisyys

[q7a_3] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Suvaitsevaisuus, avarakatseisuus

[q7a_4] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Ahneus ja oman edun tavoittelu

[q7a_5] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Lainkuuliaisuus

[q7a_6] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Yhteisvastuu heikompiosaisista

[q7a_7] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Välinpitämättömyys

[q7a_8] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Oikeudenmukaisuus

[q7a_9] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Rohkeus ja riskinottokyky

[q7a_10] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Omanarvontunto, terve itsetunto

[q7a_11] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Perinteisten arvojen kunnioitus

[q7a_12] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Anteliaisuus, hyväntekeväisyys

[q7a_13] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Yhteistyöhenkisyys

[q7a_14] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Suomalainen sisu, periksiantamattomuus

[q7a_15] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Tyytymättömyys ja kriittisyys

[q7a_16] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Työn arvostus

[q7a_17] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Isänmaallisuus ja kansallistunne

[q7a_18] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Luottamus auktoriteetteja kohtaan

[q7a_19] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Yksilöllisyys ja omaehtoisuus

[q7a_20] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Kateus

[q7a_21] Suomen ja suomalaisten tunnusomaiset piirteet: Uskonnollisuus

[q7b_1] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Rehellisyys

[q7b_2] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Ahkeruus ja yritteliäisyys

[q7b_3] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Suvaitsevaisuus, avarakatseisuus

[q7b_4] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Ahneus ja oman edun tavoittelu

[q7b_5] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Lainkuuliaisuus

[q7b_6] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Yhteisvastuu heikompiosaisista

[q7b_7] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Välinpitämättömyys

[q7b_8] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Oikeudenmukaisuus

[q7b_9] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Rohkeus ja riskinottokyky

[q7b_10] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Omanarvontunto, terve itsetunto

[q7b_11] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Perinteisten arvojen kunnioitus

[q7b_12] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Anteliaisuus, hyväntekeväisyys

[q7b_13] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Yhteistyöhenkisyys

[q7b_14] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Suomalainen sisu, periksiantamattomuus

[q7b_15] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Tyytymättömyys ja kriittisyys

[q7b_16] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Työn arvostus

[q7b_17] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Isänmaallisuus ja kansallistunne

[q7b_18] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Luottamus auktoriteetteja kohtaan

[q7b_19] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Yksilöllisyys ja omaehtoisuus

[q7b_20] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Kateus

[q7b_21] Arvio tunnusomaisten piirteiden vaikutuksesta yhteiskunnassa: Uskonnollisuus

[q8_1] Arvio suomalaisen koulutuksen tasosta kansainvälisesti: Varhaiskasvatus (mm. päiväkodit ja esiopetus)

[q8_2] Arvio suomalaisen koulutuksen tasosta kansainvälisesti: Peruskoulutus

[q8_3] Arvio suomalaisen koulutuksen tasosta kansainvälisesti: Koulun onnistuminen kasvatustehtävässään (mm. käytös, elintavat, kansalaisuus)

[q8_4] Arvio suomalaisen koulutuksen tasosta kansainvälisesti: Toiseen asteen koulutus (ammattikoulut ja lukiot)

[q8_5] Arvio suomalaisen koulutuksen tasosta kansainvälisesti: Korkeakoulutus yleensä (yliopistot ja ammattikorkeakoulut)

[q8_6] Arvio suomalaisen koulutuksen tasosta kansainvälisesti: Aalto-yliopisto

[q8_7] Arvio suomalaisen koulutuksen tasosta kansainvälisesti: Helsingin yliopisto

[q8_8] Arvio suomalaisen koulutuksen tasosta kansainvälisesti: Tieteen ja tutkimuksen taso

[q8_9] Arvio suomalaisen koulutuksen tasosta kansainvälisesti: Koulun lapsille ja nuorille antamat valmiudet pärjätä elämässä

[q8_10] Arvio suomalaisen koulutuksen tasosta kansainvälisesti: Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoisuus

[q9a] Miten Te suhtaudutte nykyisin maamme EU-jäsenyyteen?

[q9b] Entä siihen, että rahayksikkömme vaihdettiin markasta euroksi?

[q9c] Onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai haittaa Suomelle nykyisessä taloustilanteessa?

[q9d] Onko suhtautumisenne EUhun muuttunut viime vuosina myönteisemmäksi tai kriittisemmäksi?

[q9e] Jos kansanäänestys Suomen EU-jäsenyydestä järjestettäisiin nyt, äänestäisittekö jäsenyyden puolesta vai sitä vastaan?

[t3] Asuinkunnan koko

[t4] Millainen peruskoulutus Teillä on?

[t5] Millainen ammatillinen koulutus Teillä on?

[t6] Ammattiryhmä, johon katsotte tällä hetkellä kuuluvanne?

[t7] Toimiala, jolla työskentelette tai viimeksi työskentelitte?

[t8] Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisitte?

[t14] Kuulutteko johonkin ammatilliseen keskusjärjestöön?

[t14a] Mihin ammatilliseen keskusjärjestöön kuulutte?

[q15] Mihin yhteiskuntaluokkaan katsotte lähinnä kuuluvanne?

[paino] Painomuuttuja