FSD2937 Asunto-osakeyhtiölain toimivuus 2013: osakkaat

The dataset is (A) openly available for all users without registration (CC BY 4.0).

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • Oikeusministeriö

Keywords

asunto-osakeyhtiölaki, asunto-osakeyhtiöt, hallitukset (yhteisöt), isännöitsijät, kunnossapito, muutostyöt, osakkaat, remontti, sovittelu, toiminnantarkastus, toimivuus, viestintä, yhtiökokoukset

Abstract

Oikeusministeriön vuoden 2013 lopulla toteuttamassa kyselyssä selvitettiin vuonna 2010 voimaan tulleen uuden asunto-osakeyhtiölain (AOYL:n) toimivuutta sekä täytäntöönpanon ja vaikutusten toteutumista. Kysely tehtiin erillisenä taloyhtiöiden osakkaille, hallitusten jäsenille, isännöitsijöille ja kiinteistönvälittäjille. Tämä aineisto käsittää asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden vastaukset.

Aluksi tiedusteltiin vastaajan ja asunto-osakeyhtiön perustietoja, kuten asuuko osakas itse omistamassaan asunnossa, missä asunto sijaitsee ja mikä taloyhtiön tyyppi on. Lisäksi kysyttiin, kuka taloyhtiön isännöitsijänä toimii. Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä taloyhtiön toiminnan aktiivisuudesta ja muutoksista johtamisessa kesäkuun 2010 jälkeen. Tilin- ja toiminnantarkastukseen liittyen kysyttiin, oliko yhtiöllä tilin- ja toiminnantarkastajat, tiesikö osakas, mitä toiminnantarkastajan tehtäviin kuului ja kokiko osakas toiminnantarkastuksen olevan hyödyksi taloyhtiölle ja parantavan osakkaiden tiedonsaantia.

Seuraavaksi kysyttiin taloyhtiön tiedottamisesta ja tiedonsaannista. Osakkailta kysyttiin, toimitettiinko yhtiökokouskutsut ja muut kokousasiakirjat yhtiössä osakkaille riittävän hyvissä ajoin, vastasivatko hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja sekä isännöitsijä osakkaiden kysymyksiin yhtiökokouksessa ja tiedottavatko hallitus ja isännöitsijä osakkaita riittävästi ja ajoissa olennaisista kysymyksistä. Lisäksi tiedusteltiin muutoksia viestinnässä osakkaille kesäkuun 2010 jälkeen sekä mistä seikoista osakas toivoisi hallituksen ja/tai isännöitsijän viestivät osakkaille aktiivisesti.

Kysymyksissä rakennusten ylläpidosta kunnossapitotarveselvityksen käsittelystä ja remonteista taloyhtiössä tiedusteltiin muun muassa, tunsivatko hallitus ja isännöitsijä riittävän hyvin määräykset kunnossapitovastuun jaosta ja oliko taloyhtiössä toistuvia riitoja korjauskustannusten jaossa. Kunnossapitotarveselvitykseen liittyen tiedusteltiin oliko yhtiökokouksessa käsitelty kunnossapitotarveselvitystä, pystyikö siihen tutustumaan etukäteen, millaiseen taustaselvitykseen se perustui ja millainen sisältö siinä oli. Lisäksi kysyttiin kunnossapitotarpeeseen varautumisesta taloyhtiössä. Remontteihin liittyen kartoitettiin, oliko osakas toteuttanut osakehuoneistossaan remontteja ja oliko taloyhtiö asettanut sille joitain ehtoja tai valvonut remonttia. Remontti-ilmoitukseen liittyen kysyttiin esimerkiksi, oliko osakas tietoisesti jättänyt tekemättä sellaisen, kokiko hän remontti-ilmoituksen tekemisen vaikeaksi ja onko remontti-ilmoituksesta maksettu käsittelymaksua.

Lopuksi kartoitettiin sovittelua ja riidanratkaisua taloyhtiössä sekä isännöitsijäntodistukseen liittyviä seikkoja. Esimerkiksi tiedusteltiin, onko taloyhtiössä erimielisyyksiä ja ovatko ne vähentyneet vai lisääntyneet kesäkuun 2010 jälkeen. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, keneltä erimielisyyksiin on haettu apua ja tulisiko taloyhtiöillä olla käytössä viranomaisten ylläpitämä sovittelu- tai riidanratkaisuelin. Isännöitsijäntodistukseen liittyen tiedusteltiin, oliko osakas saanut pyynnöstä isännöitsijäntodistuksen ilman tilinpäätös- toimintakertomus- ja talousarviotietoja, lainanosuuslaskelman tai isännöitsijäntodistuksen vuokrausta varten.

Taustamuuttujina aineistossa oli esimerkiksi vastaajan sukupuoli, ikä, asunto-osakeyhtiön sijainti ja rakennusvuosi.

Study description in machine readable DDI-C 2.5 format

Creative Commons License
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.