Authors

• Wiberg, Matti (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)

Keywords

Pohjoismaat, kansanedustajat, mielipiteet, parlamentit, poliittinen osallistuminen, politiikka, puolueet, sukupuolierot, vaikuttaminen, yhteiskunta

Abstract

Suomen kansanedustajakysely -aineisto on kerätty osana Nordleg-projektia, jossa kohdejoukkona olivat pohjoismaisten parlamenttien kansanedustajat. Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten kansanedustajien aktiivisuutta, mielipiteitä ja käsityksiä suomalaisesta yhteiskunnasta, politiikasta, Euroopan unionin ja muiden poliittisten vaikuttajien vaikutusvallasta Suomessa, joukkoviestimistä, omasta työstään kansanedustajina sekä sukupuolitasa-arvosta eduskunnassa.

Aluksi kysyttiin mitkä ovat kansanedustajien mielestä suomalaisen politiikan keskeiset vastakkainasettelut, mitä mieltä he ovat ehdotuksista, kuten julkisen sektorin supistamisesta, puolustusmenojen supistamisesta, ydinvoiman lisäämisestä ja pornografian kieltämisestä. Suomen olosuhteiden muutoksista kysyttiin kymmenen, viidentoista vuoden tähtäyksellä ja mitä edustajat mieltävät uhkakuviksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Edustajia pyydettiin arvioimaan eri puolueiden vasemmisto oikeisto -ulottuvuutta, vihreyttä ja EU -asennetta. Seuraavat kysymykset koskivat tiedotusvälineitä.

Edustajilta kysyttiin näkemyksiä kansanedustajan työstä, tehtävien tärkeydestä, ristiriitatilanteiden ratkaisuista, vaikutusmahdollisuuksista, puoluekurista ja miten paljon arvovaltaa eri valiokunnilla on kansanedustajien keskuudessa ja miten tärkeitä eri tekijät kuten vahva mielipidetuki omassa puolueessa ovat vaikutusmahdollisuuksien kannalta sekä kuinka paljon eri ryhmillä, organisaatioilla, elimillä ja instituutioilla on vaikutusvaltaa että kuinka paljon niillä pitäisi olla vaikutusvaltaa eduskunnassa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja EU:n sisäisessä päätöksenteossa.

Kysyttiin monenako iltana kansanedustajat viettävät perheensä kanssa aikaa ja miten he viihtyvät työssään. Sukupuolitasa-arvoa eduskunnassa selvitettiin kysymällä onko naisten lisääntynyt osuus eduskuntaryhmissä muuttanut kannanottoja asiakysymyksissä ja miten tärkeinä edustajat pitävät erilaisia perusteluja sukupuolten tasa-arvoisuuden puolesta eduskunnassa. Lopuksi kysyttiin mistä edustajat saivat ideoita toivomusalotteille tai eduskuntakysymyksille ja kuinka usein edustajat ovat yhteydessä ministereihin ja eri tahoihin, kuten kansainvälisiin organisaatioihin tai liittoihin.

Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, puolue, kokonaiskokemus valtiopäivistä vuosina, entinen ammatti ja työnantaja, mitä suurista euroopassa puhutuista kielistä osaa ja lukeeko muita kuin kotimaisia kirjoituksia.