Authors

• Sisäministeriö. Poliisiosasto

Keywords

arviointi, kansalaiset, liikenneturvallisuus, luottamus, palvelut, poliisi (organisaatiot), rikokset, rikollisuus, rikosilmoitukset, silminnäkijät, syrjintä, turvallisuus, turvattomuus, uhrit, yleinen järjestys

Abstract

Poliisibarometri 2014 kartoittaa laajasti kansalaisten mielipiteitä ja arvioita poliisin toiminnasta Suomessa. Aluksi haastatteluissa keskityttiin vastaajien arviointeihin poliisista ja sisäisestä turvallisuudesta. Vastaajat arvioivat esimerkiksi eri tahojen, kuten esimerkiksi kirkon, palo- ja pelastustoimen, yksityisten vartiointiliikkeiden, rajavartiolaitoksen, tullin, puolustusvoimien ja poliisin roolia rikostorjunnassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa. Tämän jälkeen kysyttiin missä määrin poliisi pystyy vastaajien mielestä kantamaan vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta ja onko vastaajilla omakohtaisia kokemuksia kansainvälisestä rikollisuudesta.

Seuraavassa osiossa selvitettiin haastateltavien näkemyksiä poliisin tehtävien tärkeydestä. Aluksi kysyttiin, miten tärkeitä eri asiat kuten esimerkiksi juopottelun kieltäminen julkisilla paikoilla, prostituution täyskielto ja valvonnan lisääminen, vaikuttaminen nuorten huumeiden käyttöä koskeviin asenteisiin, nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien lisääminen, poliisin tehokkaampi puuttuminen pieniin rikoksiin ja kouluissa tehtävä valistustyö, ovat haastateltavien mielestä poliisin hoitaman yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. Seuraavaksi kysyttiin miten tärkeänä haastateltavat pitävät eri asioita poliisin työssä. Näitä asioita olivat muun muassa autovarkauksien, asuntomurtojen, huumerikosten ja raharikosten selvittäminen, rasismiin viittaavien rikosten tutkiminen, partiointi, kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen, päihtyneiden huostaanotto, kotiväkivaltaan puuttuminen, talousrikostorjunta ja lupapalvelut. Seuraavaksi haastateltavia pyydettiin arvioimaan eri valvontamuotojen merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta.

Kyselyn kolmannessa osiossa selvitettiin rikosten pelkoa ja rikosriskejä. Haastateltavilta kysyttiin kokevatko he turvattomuutta ollessaan yksin tietynlaisissa tilanteissa, kuten esimerkiksi kotona päiväsaikaan, pankkiautomaatilla asioidessaan tai keskustassa pimeän tultua. Tämän jälkeen haastateltavilta kysyttiin kuinka vakavana ongelmana he pitävät rikollisuutta lähiympäristössään ja missä määrin rikokset, kuten esimerkiksi pahoinpitelyt, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta, asuntomurrot, huumeiden käyttö ja myynti, alaikäisten juopottelu tai tietoturvallisuus internetissä huolestuttavat heitä. Seuraavaksi kysyttiin ovatko haastateltavat olleet todistajina tai asianomaisina rikosprosessissa ja jos ovat olleet, ovatko he kokeneet uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Osiossa kysyttiin myös, ovatko haastateltavat joutuneet jonkin rikoksen uhriksi tai kohteeksi ja jos olivat ilmoittivatko he rikoksesta poliisille ja jos eivät, niin mistä syystä. Lisäksi kysyttiin mitä arkisia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi turvalukituksen tai hälytyslaitteiden käyttöä haastateltavat ovat tehneet rikosvaaran tai rikosriskin torjumiseksi.

Kyselyn neljännessä osiossa selvitettiin haastateltavien käsityksiä poliisipalveluista, niiden saatavuudesta ja laadusta. Tätä selvitettiin pyytämällä arvioimaan poliisin saapumisnopeutta tapahtumapaikalle kiireellisessä tarpeessa, poliisin partioinnin tiheyttä asuinalueella ja etäisyyttä kotoa poliisiasemalle sekä poliisin palvelupisteelle. Myös poliisin verkkopalvelun käytöstä kysyttiin ja tiedusteltiin asioita, joissa vastaajat ovat olleet yhteydessä poliisiin viimeisen vuoden aikana. Poliisin kanssa asioineilta kysyttiin palvelukokemuksesta ja rikosilmoituksen tehneiltä myös miten asiointi poliisin kanssa sujui. Lisäksi pyydettiin arviota siitä, suhtautuuko poliisi eri tavoin eri kulttuureista ja roduista lähtöisin oleviin.

Lopuksi vastaajat arvioivat vielä muun muassa poliisin onnistumista tehtävissään, poliisipalveluiden kehittymistä viimeisen ja tulevan vuoden aikana sekä luottamustaan eri viranomaisten toimintaan. Lisäksi kysyttiin, pitävätkö vastaajat poliisiin liittyvän tai sen sisällä esiintyvän korruption ja epäeettisen toiminnan esiintymistä todennäköisenä.

Taustakysymyksissä pyydettiin tietoja muun muassa vastaajan iästä, ammattiasemasta, koulutuksesta, elämäntilanteesta, perheestä, talouden bruttotuloista, asuinalueesta, äidinkielestä, ulkomaille matkustamisesta, ulkona liikkumisesta iltaisin tai öisin ja internetin käytöstä.