Study title

Perhebarometri 2014: perhepolitiikka kriisin aikana

Dataset ID Number

FSD3005

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3005
https://doi.org/10.60686/t-fsd3005

Data Type

Quantitative

Authors

• Lainiala, Lassi (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)
• Miettinen, Anneli (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)
• Rotkirch, Anna (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja toiveita perhepolitiikasta. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, lastenhankintaa, lastenhoitoa, vanhemmuutta, sukupuolirooleja, toimeentuloa sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Aineistokeruuta rahoittivat Alli Paasikiven säätiö (80 %) ja Suomen kotien kukkasrahasto (20 %). Samoja kysymyksiä on esitetty esimerkiksi vuoden 2010 perhebarometrissä (FSD2793).

Suhtautumista perhepoliittisiin etuuksiin selvitettiin kysymyksillä lapsilisästä ja perhevapaista. Tiedusteltiin muiden muassa mielipiteitä vanhempain- ja hoitovapaan kestosta sekä kotihoidontuen määrästä, Lisäksi kysyttiin, miten tärkeinä vastaajat pitävät erilaisia lapsiperheitä koskevia toimenpiteitä kuten joustavaa työaikaa, tuloveroalennusta, vanhempainpäivärahan korotusta ja isyysvapaiden pidentämistä.

Vastaajan elämäntilannetta kartoitettiin kysymyksillä parisuhteesta, puolisosta, lasten lukumäärästä ja iästä. Vastaajilta, joiden taloudessa asuu alaikäisiä lapsia kysyttiin perheen hoitovapaiden käytöstä sekä tiedusteltiin, ovatko he joutuneet viime aikoina tinkimään esimerkiksi harrastus- ja vaatemenoista.

Lapsenhankintaan liittyen tiedusteltiin vastaajien ihanteellista lapsilukua ja aikeita hankkia (lisää) lapsia. Vastaajilta, jotka eivät suunnittele lastenhankintaa kysyttiin syitä. Vaihtoehtoina olivat mm. haluttomuus hankkia lapsia, oma tai puolison terveys ja ikä sekä työ- ja taloudellisen tilanteen epävarmuus. Edelleen kysyttiin vaikuttaisiko lastenhankintasuunnitelmiin, jos lapsiperheiden etuja ja palveluja parannettaisiin.

Perheen rooleihin liittyen kysyttiin esimerkiksi perheen toimeentuloon ja lasten kasvatukseen liittyvistä vastuista ja perhevapaiden jakamisesta. Lisäksi vastaajat erittelivät, miksi yhä useampi suomalainen siirtää lasten hankintaa myöhemmäksi tai ei hanki lainkaan lapsia. Lueteltuja syitä olivat mm. työttömyys ja taloudellinen epävarmuus, työelämän kovat vaatimukset ja se, että sopivaa puolisoa on vaikea löytää.

Lopuksi kartoitettiin vastaajien näkemyksiä ehdotetuista perhevapaiden muutoksista kuten hoitovapaan jakamisesta tasapuolisesti vanhempien kesken ja hoitovapaan lyhentämisestä korkeintaan lapsen toiseen ikävuoteen asti. Vastaajat arvioivat myös, miten valtiovalta on onnistunut perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä.

Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, maakunta, siviilisääty, koulutus, lapsiluku, puoluekanta, omat ja kotitalouden tulot, pääasiallinen toiminta, ammattiryhmä, äidinkieli ja näkemys omasta yhteiskuntaluokasta.

Keywords

lapset (perheenjäsenet); lapsilisät; lastenhankinta; perhe-elämä; perheet; perhepolitiikka; perhevapaat; sosiaalietuudet; sosiaaliturva; toimeentulo; työ; vanhemmuus

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDA Topic Classification)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDA Topic Classification)
• Sosiaaliturvajärjestelmä (CESSDA Topic Classification)

Series

Perhebarometrit

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• TNS Gallup Oy

Data Producers

• Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos

Time Period Covered

2013 – 2014

Collection Dates

2013-11-15 – 2013-12-04

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

20-55-vuotiaat suomalaiset (excluding Ahvenanmaa)

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta

Vastaajat kuuluivat TNS Gallupin vastaajapaneeliin, josta pyrittiin saamaan mahdollisimman hyvin kohderyhmää vastaava otos. 5036 henkilöä tavoiteltiin, joista 2619 vastasi kyselyyn. Vastausprosenttia pienensi nuorten miesten heikko vastausaktiivisuus (29 %).

Collection Mode

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

52

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

2.0

Related Datasets

FSD2793 Perhebarometri 2010: perhepolitiikka

Weighting

Aineisto sisältää wtvl-painomuuttujan, joka korjaa aineiston ikä- ja sukupuolijakaumaa väestoä vastaavaksi.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Lainiala, Lassi (Väestöliitto) & Miettinen, Anneli (Väestöliitto) & Rotkirch, Anna (Väestöliitto): Perhebarometri 2014: perhepolitiikka kriisin aikana [data]. Dataversio 2.0 (2018-08-21). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3005; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3005

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Special Terms and Conditions for Access

Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua osoitteeseen: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Materials

Lainiala, Lassi (2014). Perhebarometri 2014. Perhepolitiikka kriisin aikana. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 48/2014.

Related Publications

Lainiala, Lassi (2014). Perhebarometri 2014. Perhepolitiikka kriisin aikana. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 48/2014.

Varjamo, Viivi (2016). Suomalaisten suhtautuminen lasten kotihoidon tukeen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden laitos. Yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielma.

Salmela, Riikka (2020) Tulisiko isyysvapaata pidentää? Kvantitatiivinen tutkimus suomalaisten asennoitumisesta isyysvapaan kehittämiseen. Kandidaatintutkielma, Tampereen ylipisto.

Niemimaa, Karoliina (2020). Vanhempien koulutustaustan yhteys perheen lapsilukuun. Tampere: Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden kandidaatintutkinto.URN:NBN:fi:tuni-201912036515

Golovina K, Nitsche N, Berg V, Miettinen A, Rotkirch A, Jokela M (2023). Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland. European Sociological Review, jcad048. https://doi.org/10.1093/esr/jcad048

Laamanen, Viivi (2024). Changes in work and family attitudes over birth cohorts and links to childfree ideals in Finnish women and men. Master's Thesis in Psychology. Helsinki: University of Helsinki.