Authors

• Sipinen, Josefina (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)

Keywords

alueellinen identiteetti, alueellisuus, asuinympäristö, elinolot, julkiset palvelut, kaupunkikuva, kaupunkitila, kunnallispolitiikka, kunnat, kuntalaiset, rakennettu ympäristö, yksityiset palvelut

Abstract

Aineisto Pieksämäkeläisten kaupunkikuva 2015 on kerätty valtio-opin pro gradu -tutkielmaa, jossa tutkielmassa tarkastellaan miten kunnallishallintoa ja päätöksentekoelimiä koskevat arviot vaikuttavat kuntalaisten muodostamaan kuvaan kotipaikastaan. Tutkimuksessa on keskitytty erityisesti sisäiseen kuntakuvaan, joten aineistossa ovat esillä monipuolisesti vastaajien kokemukset omasta kotipaikkakunnastaan. Kohdekaupunkina on Pieksämäki.

Kyselyn alussa vastaajia pyydettiin arvioimaan Pieksämäen kaupunkia koskevia väitteitä muun muassa kunnallispolitiikasta, työ- ja opiskelupaikoista sekä asumisviihtyvyydestä. Seuraavaksi vastaajat saivat luonnehtia Pieksämäen kaupungin rakennettua ympäristöä sekä maisemaa. Paikkatunteeseen liittyen kysyttiin samaistumisesta erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin, kuten kaupunginosaan tai maakuntaan. Seuraavaksi kysyttiin julkisen sektorin toimialueiden, kuten lasten päivähoidon, vapaa-ajan tapahtumien sekä vanhustenhuollon, järjestämisestä Pieksämäellä. Vastaajilta kysyttiin myös yksityisten palveluiden, erikoiskauppojen sekä kaupungin kauppapalveluiden tarjonnasta. Lisäksi kysyttiin mistä vastaajat hankkivat tarvitsemiaan hyödykkeitä.

Seuraavaksi kysyttiin elinoloista, ihmisiin luottamisesta sekä erityisesti päätöksentekijöihin luottamisesta. Lisäksi kysyttiin Pieksämäen kaupungin päätöksentekoa koskevista asioista, kuten päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta, päätösvallan jakautumisesta sekä päätösten yksimielisyydestä. Vastaajilta kysyttiin myös Pieksämäkeä koskevaan julkiseen keskusteluun liittyen ajatuksia näkyvyydestä maakunnallisissa ja valtakunnallisissa tiedotusvälineissä sekä paikallislehden luomasta kaupunkikuvasta. Lopussa vastaajia pyydettiin luonnehtimaan Pieksämäkeä tai pieksämäkeläisiä kahdella parhaiten kuvaavalla sanalla.

Taustatietoina ovat muun muassa syntymävuosi (luokiteltu), sukupuoli, alaikäisten lasten lukumäärä, koulutusaste, siviilisääty, työmarkkina-asema sekä puoluekanta.