Authors

• Mediakasvatusseura ry

Keywords

Internet, digitaaliset pelit, lapset (perheenjäsenet), lukeminen, matkapuhelimet, media, mediakasvatus, mediankäyttö, mediaympäristö, pelaaminen, sosiaalinen media, televisio (joukkoviestimet), uutiset

Abstract

Laajasti lasten mediankäyttöä kartoittava Lasten mediabarometri 2010 -aineisto on kerätty opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkimushankkeen yhteydessä. Tavoitteena on ollut selvittää lasten median käytön ja mediasuhteen tilannetta vuonna 2010. Kyselyaineisto on kerätty perheistä, joissa on 0 - 8-vuotaita lapsia ja kyselyyn ovat vastanneet lasten vanhemmat. Kysymykset koskevat pääasiassa lasten median käyttöä, mutta mukana on myös muutamia kysymyksiä koskien vanhempien median käyttöä. Medioihin luetaan mukaan muun muassa televisio, internet, pelit, kännykkä, lehdet, kirjat sekä radio ja musiikki.

Kyselylomakkeen alussa kartoitettiin kyselyyn vastaavan vanhemman taustatietoja ja kysyttiin perheeseen kuuluvista lapsista. Tämän jälkeen vanhempaa ohjattiin vastaamaan kyselyyn yhden lapsen median käyttöä koskien ja häneltä kysyttiin valitun lapsen taustatietoja. Vanhemmalta kysyttiin lapsen arkipäivien viettämisestä, luku- ja kirjoitustaidosta sekä lapsen käyttämistä mediasisällöistä ja niiden valitsemisesta. Seuraavaksi kysyttiin mediavälineistä, joita lapsella on käytettävissä kotona, joihin lukeutuivat muun muassa televisio, tallentava digiboksi, pelikonsoli ja kannettava tietokone. Lisäksi kysyttiin televisio-ohjelmien ja kuvatallenteiden katselusta sekä niiden katsomiseen käytetystä laitteesta ja tallenteen katselun lähteestä. Vanhemmalta kysyttiin myös seuraa, jossa lapsi katsoo televisio-ohjelmia ja elokuvia, lapsen lempiohjelmia ja elokuvia sekä sitä, kuinka usein lapsi katsoo erilaisia ohjelmia, kuten luonto-ohjelmia, tosi-tv-ohjelmia tai komediasarjoja. Tämän jälkeen kysyttiin perheessä käytössä olevista television ja elokuvien katseluun liittyvistä säännöistä ja rajoituksista sekä mielipidettä väittämiin, jotka koskivat ikärajamerkintöjä, televisio-ohjelmien sisältöjä sekä lapsille sopimattoman materiaalin esittämistä. Näihin liittyen kysyttiin vielä näkemyksiä eri televisiokanavien onnistumisesta lasten mediasuojelutyössä.

Internetin käyttöön liittyen kysyttiin vastaavasti lapsen internetin käytöstä, siihen käytetyistä laitteista sekä eri asioiden tekemisestä internetissä. Vanhemmalta kysyttiin kenen kanssa lapsi käyttää internetiä, millä internet-sivuilla lapsi vierailee useimmin ja onko perheessä määritelty internetin käyttöä koskevia rajoituksia. Tässä osiossa kysyttiin vielä mielipidettä väittämiin koskien muun muassa nettisivujen ikärajasuosituksia, lapsille sopivien nettisivujen löydettävyyttä sekä lapsille suunnattujen nettisivujen laatua. Seuraavana kyselyssä kartoitettiin digitaalisia pelejä ja niiden käyttöä. Vanhemmalta kysyttiin kuinka usein eri laitteita käytetään tällaisten pelien pelaamiseen ja kuinka usein lapsi pelaa erilaisia pelejä viikossa. Myös digitaalisiin peleihin liittyen kysyttiin seurasta, jossa pelejä pelataan sekä pelaamiseen liittyvistä rajoituksista, joita perheessä on käytössä. Vanhemmalta kysyttiin lisäksi kenen kanssa lapsi pelaa erilaisia verkkopelejä. Tämän jälkeen kysyttiin onko lapsella omaa kännykkää ja mihin kännykkää käytetään. Kännykän käyttöön liittyen kysyttiin vielä perheen sisäisistä säännöistä ja rajoituksista.

Viimeisissä lapsia koskevassa osuudessa kysyttiin ensin radion ja musiikin kuuntelusta ja tämän jälkeen lukemisesta. Musiikkiin liittyen kysyttiin kuinka usein viikossa lapsi kuuntelee musiikkia tai radioa sekä minkälaisia sisältöjä lapsi kuuntelee. Lukemiseen liittyen kartoitettiin kuinka usein lapsi lukee tai lapselle luetaan erilaisia kirjoja, lehtiä tai sarjakuvia. Lisäksi kysyttiin kirjastossa käymisestä sekä itsenäisen lukemisen määrästä. Kyselyn lopussa vanhemmalta kysyttiin omia havaintoja koskien lapsen median käyttöä ja siitä johtuvia vaikutuksia ja muutoksia. Tässä kohtaa esillä olivat muun muassa mediaan liittyvien tuotteiden ostaminen, painajaiset, aggressiivisuus sekä kielien oppiminen.

Aineistossa taustatietoina ovat muun muassa kyselyyn vastanneen vanhemman ikä, koulutus, asuinalue sekä asuinympäristö.