Authors

• Kirkon tutkimuskeskus

Keywords

Jumala, Raamattu, evankelis-luterilainen kirkko, kirkkokunnat, kirkolliset toimitukset, kirkon jäsenyys, kirkosta eroaminen, luottamus, osallistuminen, parisuhde, seurakunnat, uskonnolliset liikkeet, uskonto, viestintä

Abstract

Gallup Ecclesiastica 2011 kartoittaa suomalaisten uskonnollisuutta, evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumista ja seurakunnan toimintaan osallistumista. Aineisto sisältää kysymyksiä myös henkilökohtaisesta uskosta, hengellisistä ja henkisistä asioista, uskonnollisista yhteisöistä sekä perheestä ja parisuhteesta.

Aluksi kysyttiin, kuuluvatko vastaajat kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta kysyttiin tärkeimpiä syitä kirkkoon kuulumiselle ja ovatko he ajatelleet kirkosta eroamista. Kirkosta eronneilta kysyttiin keskeisiä eron syitä ja kirkkoon kuulumattomilta tiedusteltiin, ovatko he ajatelleet evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittymistä.

Osallistumista seurakunnan toimintaan ja hengelliseen elämään kartoitettiin kysymällä, kuinka usein vastaajat mm. osallistuvat jumalanpalvelukseen, kirkolliseen toimitukseen (kaste, häät, hautajaiset), kirkkokonserttiin tai muuhun hengelliseen tapahtumaan. Tiedusteltiin myös, kuinka usein vastaajat rukoilevat, lukevat Raamattua ja seuraavat hengellisiä tai uskonnollisia ohjelmia radiosta tai TV:stä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan seurakunnan viestintätapoja sekä sitä, miten evankelis-luterilainen seurakunta on suoriutunut tehtävistään.

Seuraavaksi vastaajat punnitsivat vastakkaisia adjektiivipareja sen mukaan, kuinka hyvin ne kuvaavat Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Vastaajille esitettiin erilaisia väitelauseita kirkon kehittämisestä esim. että kirkon pitäisi keskittyä entistä enemmän puhtaasti hengellisiin tehtäviinsä, olla nykyistä suvaitsevampi seksuaalivähemmistöjä kohtaan, uudistaa rohkeammin oppejaan sekä tukea nykyistä määrätietoisemmin maahanmuuttajia. Tämän jälkeen selvitettiin, olisivatko vastaajat valmiita maksamaan enemmän kirkollisveroa seurakunnan toiminnan säilyttämiseksi. Kysyttiin myös arvioita, kuinka paljon vastaajat antoivat rahaa hyväntekeväisyyteen vuoden aikana. Edelleen tiedusteltiin, miten vastaajat suhtautuvat tilanteisiin, joissa valtio tukee tai ylläpitää uskontoon liittyviä asioita Suomessa, kuten uskonnonopetukseen kouluissa tai suvivirren lauluun koulujen päättäjäisissä.

Henkilökohtaiseen uskoon ja omaan perheeseen liittyen tiedusteltiin uskoa muiden muassa Jumalan olemassaoloon, taivaaseen, helvettiin, enkeleihin ja johonkin korkeampaan voimaan. Kysyttiin myös kuulumisesta erilaisiin herätysliikkeisiin tai luterilaisiin yhteisöihin sekä omasta uskonnollisuudesta ja henkisyydestä. Samoin tiedusteltiin vastaajien vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan tai kummiltaan mahdollisesti saamasta uskonnollista kasvatuksesta. Kysyttiin myös, aikoivatko vastaajat antaa omille lapsilleen uskonnollista kasvatusta, opettaa iltarukouksen ja lukea rukouksia kotona. Muihin uskonnollisiin yhteisöihin liittyen tiedusteltiin vastaajien mielikuvia eri yhteisöjen jäsenistä ja mielipiteitä uskonnollisten ulkoisten tunnusmerkkien käytöstä. Lisäksi kysyttiin, kuinka vastaajat suhtautuvat kahden samaa sukupuolta olevan aikuisen sukupuolisuhteeseen, sukupuolineutraaliin avioliittolakiin ja naispappeuteen.

Lopuksi kartoitettiin näkemyksiä julkisesta vallasta, luottamuksesta esimerkiksi eduskuntaan ja tuomioistuimiin, suomalaisuudesta ja eri ihmisryhmien tasa-arvosta. Tiedusteltiin myös vastaajien käsityksiä Jeesuksesta, Raamatusta, jumalyhteydestä, yliluonnollisista kokemuksista ja siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Taustamuuttujina olivat muun muassa tiedot vastaajan iästä, sukupuolesta, siviilisäädystä, lasten lukumäärästä, ammattiryhmästä, koulutuksesta, tuloista, asuinläänistä ja paikkakuntatyypistä.