Authors

• Bäck, Maria (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)
• Kuha, Susanne (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)
• Kurunsaari, Anni (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)
• Mattinen, Laura (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)
• Peltoniemi, Johanna (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)
• Sandroos, Lotta (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)
• Simi, Antti (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)
• Sipinen, Josefina (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)
• Tiihonen, Aino (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)
• Tomperi, Tuuli (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)

Keywords

ammatinvalinta, ammatti-identiteetti, kansalaistoiminta, koulutusalat, koulutustaso, luottamus, poliittinen käyttäytyminen, poliittinen osallistuminen, poliittinen toiminta, poliittiset asenteet

Abstract

Tutkimuksen pääteemana oli poliittinen orientaatio. Aineisto kerättiin osana Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen opiskelijoiden SUUNTA-tutkimusprojektia. Tutkimus kartoitti Tampereen ammattikorkeakoululaisten poliittista käyttäytymistä sekä poliittisia asenteita ja arvoja.

Aluksi opiskelijoilta tiedusteltiin miten poliittiset asiat ovat läsnä erilaisissa arjen ympäristöissä (esim. perhe, koulu, harrastukset). Edelleen kysyttiin vastaajan vanhempien poliittista suuntautumista. Lisäksi tiedusteltiin mieluista työalaa sekä yleisesti suhtautumista työelämään ja mm. ammattiliittoon. Yleisesti kyselyssä painotettiin kuitenkin kysymyksiä poliittisista näkemyksistä, joita kysyttiin mm. pyytämällä vastaajia sijoittamaan itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille sekä tiedustelemalla puoluekantaa.

Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä erilaisiin poliittisiin väittämiin (esim. 'Veroprosentin tulisi olla kaikissa tuloluokissa sama'). Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa yhteiskunnallista osallistumistaan ja tietämystään. Luottamusta erilaisiin poliittisiin instituutioihin ja muihin ihmisiin pyydettiin arvioimaan asteikolla. Lopuksi tiedusteltiin vastaajien tyytyväisyyttä Suomen taloudelliseen ja demokraattiseen tilanteeseen.

Taustamuuttujina olivat koulutusyksikkö, koulutus, työkokemus, ikä, sukupuoli, paikkakuntatyyppi, asumismuoto, siviilisääty ja uskontokunta.