FSD3183 Sosiaalibarometri 2017

The dataset is (C) available for research only (including Master's, doctoral and Polytechnic/University of Applied Sciences Master's theses). The dataset may not be used for teaching, study (e.g. seminar papers, essays) or other theses (Bachelor's theses or equivalent).

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Keywords

asiakasmaksut, eriarvoisuus, hyvinvointi, hyvinvointipalvelut, sosiaalietuudet, sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, sosiaalitoimi, sote-uudistus, terveydenhuolto, terveyspalvelut, toimeentulotuki, työttömyys, uudistukset, viranomaisyhteistyö

Abstract

Sosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Vuoden 2017 Sosiaalibarometri-kyselyssä ajankohtaisteemoina ovat muun muassa hyvinvoinnin tila, eriarvoisuus, sosiaalietuudet, asiakasmaksut, sote-uudistus, toimeentulotuki sekä työttömyys ja työllisyys. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajat, Kansaneläkelaitoksen ja työ- ja elinkeinotoimistojen johtavissa asemissa olevat työntekijät, sosiaalityöntekijät sekä Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöt. Kyselyssä kartoitetaan laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta.

Ensimmäisenä kyselyssä kartoitettiin hyvinvoinnin tilaa. Kysyttiin hyvinvoinnin kokonaistilanteesta ja sosiaali- ja terveysjohtajilta erityisesti kuntalaisten tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta nykyisillä voimavaroilla. Lisäksi kysyttiin eri tekijöiden, kuten työttömyyden, palvelujen saatavuuden, terveysongelmien ja tuloerojen, vaikutusta alueen väestön hyvinvoinnin tilanteeseen lähivuosina. Seuraavaksi tarkasteltiin eriarvoisuutta ja sosiaalietuuksia sekä kysyttiin perusturvaetuuksien tasosta. Sosiaali- ja terveysjohtajilta tiedusteltiin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen toteuttamisesta ja mielipiteitä asiakasmaksuja ja niiden kehittämistä koskevistä väittämistä.

Seuraavana teemana kyselyssä oli sote-uudistus, joihin vastasivat pääasiassa sosiaali- ja terveysjohtajat. Vastaajia pyydettiin arvioimaan sote-uudistusta kokonaisuutena sekä erilaisia uudistuksen ratkaisuja. Lisäksi pyydettiin arvioimaan uudistuksen onnistumista erilaisissa asioissa kuten palvelujen laadussa, saatavuudessa ja kustannustehokkuudessa. Kysyttiin myös uudistuksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja keinoista hillitä kustannuksia. Kyselyn seuraavat kysymykset oli suunnattu sosiaalityöntekijöille ja kaikille Kelan vastaajille ja ne koskivat toimeentulotukea. Vastaajia pyydettiin arvioimaan perustoimeentulotuen Kela-siirrosta aiheutuvia seurauksia kuten kansalaisten välisen yhdenvertaisuuden säilymisen ja asiointimahdollisuuksien paranemisen todennäköisyyttä.

Lopuksi kyselyssä kartoitettiin sosiaali- ja terveysjohdon sekä te-johdon näkemyksiä työttömyydestä ja työllisyydestä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri työllisyyttä heikentäviä tekijöitä sekä erilaisten politiikkatoimenpiteiden tehokkuutta työllisyyden parantamisessa. Politiikkatoimenpiteinä mainittiin esimerkiksi elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka, työvoimapalveluiden tehostaminen sekä työttömyysturvan tason alentaminen. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin pitkäaikaistyöttömyyttä, nuorisotyöttömyyttä ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä sekä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet kyseisten ryhmien työllistymiseen. Lisäksi kyselyssä kysyttiin eri tahojen ja järjestöjen välisen yhteistyön toimivuudesta.

Taustatietoina ovat vastaajaryhmästä riippuen muun muassa työskentelyaika nykyisissä tehtävissä, koulutustausta, ammattikelpoisuus sekä suualue, palvelulinja tai vakuutuspiiri.

Study description in machine readable DDI 2.0 format

Creative Commons License
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.