Authors

• Mäkelä, Pia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö)
• Härkönen, Janne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö)
• Lintonen, Tomi (Alkoholitutkimussäätiö)
• Tigerstedt, Christoffer (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö)

Keywords

alkoholi (päihteet), alkoholinkäyttö, alkoholiongelmat, asenteet, elämänhallinta, huumeet, juomatavat, päihteet, rahapelit, raittius, terveys

Abstract

Juomatapatutkimus 2016 kartoittaa suomalaisten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, juomistilanteita, kulutettuja määriä, käytön seurauksia ja alkoholiin liittyviä asenteita. Tutkimuksia on tehty kahdeksan vuoden välein vuodesta 1968 alkaen. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2008 ja 2016. Aineisto koostuu osista: käyntihaastatteluilla kerätystä nk. perusaineistosta, rekistereistä saaduista taustamuuttujista (sukupuoli ja syntymävuosi) ja haastattelun yhteydessä lisäkyselylomakkeella kerätystä aineistosta. Tietoarkistoon on tallennettu vuoden 2016 tutkimuksesta myös erilliset käyttö- ja raittiuskerta-aineistot (FSD3313 ja FSD3314).

Alkoholinkäyttöön ja alkoholiasenteisiin liittyen esitettiin väitteitä muun muassa kohtuullisesta käytöstä, humaltumisesta ja käytöstä pienten lasten läsnä ollessa. Kysyttiin myös mitä, jos mitään, eri alkoholijuomia vastaajat ovat nauttineet kuluneiden 12 kuukauden aikana, milloin he nauttivat ensimmäisen kerran jotakin alkoholijuomaa ja minkä ikäisenä he olivat ensi kertaa humalassa. Aineisto sisältää konstruoidun b27-muuttujan, joka määrittelee vastaajat joko raittiiksi tai alkoholinkäyttäjiksi.

Alkoholinkäyttäjien kulutusta ja käytön motiiveita tarkasteltiin yksityiskohtaisesti. Vastaajat arvioivat, kuinka usein he ovat juoneet erisuuruisia määriä alkoholia yhtenä päivänä kuluneiden 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin, kuinka usein ja kuinka paljon vastaajat ovat vuoden aikana juoneet esimerkiksi olutta, siideriä, viiniä ja väkeviä juomia. Kartoitettiin myös, kuinka usein vastaajat juovat olutta tai viiniä ruokajuomana, tai alkoholia niin että se tuntuu. Alkoholinkäytön aiheuttamia seurauksia kartoitettiin kysymällä esimerkiksi juomisen hallinnasta, ongelmista, ympäristön reaktioista, yksittäisten juomakertojen seurauksista ja suhteesta omaan alkoholinkäyttöön.

Raittiiden suhdetta alkoholiin ja heidän juomattomuutta koskevia perustelujaan kartoitettiin ensin väitelauseiden avulla. Ne tarkastelivat mm. uskonnollista vakaumusta, terveyttä, periaatteita, pelkoja, hyvinvointia sekä ajan- ja rahankäyttöä. Edelleen kysyttiin alkoholin tyrkyttämisestä sekä muiden suhtautumisesta vastaajan raittiuteen. Lisäksi tarkasteltiin raittiiden aikaisempaa alkoholinkäyttöä.

Kaikilta vastaajilta kysyttiin, ovatko he kuluneiden 12 kuukauden aikana tuoneet tai tilanneet internetistä eri alkoholijuomia ulkomailta ja kuinka monta litraa. Kysyttiin myös alkoholinkäytön terveydellisistä ja muista riskeistä sekä alkoholinkäytön tietolähteistä. Muiden alkoholinkäytön aiheuttamiin kokemuksiin liittyen kartoitettiin, kuinka usein vastaajat ovat pelänneet tai tunteneet itsensä uhatuiksi päihtyneiden henkilöiden takia julkisissa tai yksityisissä paikoissa. Lisäksi vastaajat arvioivat onko heidän läheisillään alkoholiongelmia ja kuinka paljon läheisten alkoholinkäyttö on vaikuttanut vastaajien omaan elämään.

Rahapelaaminen-osiossa kartoitettiin vastaajien pelaamista, rahapelaamisen useutta sekä pelaamiseen liittyviä ongelmia. Terveyteen liittyen tiedusteltiin mm. terveydentilasta, yksinäisyydestä ja luottamuksellisista ihmissuhteista. Lisäksi kysyttiin vastaajien painoa sekä kartoitettiin tupakointia ja nuuskaamista. Käyntikyselyosion lopussa on haastattelijan täyttämiä tietoja haastattelun kestosta, paikasta, luotettavuudesta ja sujumisesta.

Lisäkysely sisältää kymmenen kohdan Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) -mittarin ja kysymyksiä huumeiden käytöstä. AUDITissa kartoitettiin, kuinka usein ja minkä verran vastaajat juovat alkoholijuomia. Kysyttiin myös, kuinka usein vastaajat eivät ole pystyneet lopettamaan juomista, ovat juomisen takia laiminlyöneet tehtäviään, tunteneet syyllisyyttä tai loukanneet itseään tai muita. Edelleen kysyttiin, onko joku ollut huolissaan vastaajien alkoholin käytöstä ja suositellut juomisen vähentämistä. Tiedusteltiin myös lääkkeiden käytöstä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen sekä päihteiden sekakäytöstä. Vastaajat erittelivät huumeiden, kuten hasiksen, marihuanan, amfetamiinin, heroiinin, kokaiinin ja ekstaasin kokeilujaan ja käyttöään.

Aineisto sisältää myös vastaajien käyttökerroista yksilötasolle aggregoituja alkoholinkäyttöä kuvaavia muuttujia juomistiheydestä ja vuosikulutuksesta, kuten juomalajikohtaisen määrä-tiheys -mittarin (Quantity-Frequency, QF) ja portaittainen käyttötiheys -mittarin (Graduated Frequency, GF). Alkoholijuomien muunnoksissa sataprosenttiseksi alkoholiksi käytetyt kertoimet ja promillen laskukaava on kuvattu kyselylomakkeessa (perustiedoston muuttujaluettelossa).

Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ikä (vuosien 2015 ja 2016 lopussa), perhesuhteet, koulutus, pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema ja kotitalouden koko.