Authors

• Hankonen, Nelli (Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta)
• Haukkala, Ari (Helsingin yliopisto)

Keywords

ajankäyttö, ammattikoululaiset, elintavat, fyysinen aktiivisuus, fyysinen hyvinvointi, interventiotutkimus, istuminen, kehonkoostumus, liikkumattomuus, liikunta, mittauslaitteet, opiskelu, persoonallisuus

Abstract

Aineistossa on Let´s Move It -hankkeessa kerättyä tutkimusdataa ammattikouluopiskelijoiden istumisesta ja liikunnallisesta aktiivisuudesta yli vuoden kestäneeltä tutkimusajanjaksolta. Opiskelijoilta seurattiin neljällä eri aikapisteellä mm. fyysisen aktiivisuuden määrää ja laatua, persoonallisuudenpiirteitä, liikuntauskomuksia, motivaatiota ja kehonkoostumusta. Aineisto koostuu neljästä lomakekyselystä, tutkimuksen alussa ja lopussa tehdyistä Tanita-kehonkoostumusmittauksista sekä kolmessa aikapisteessä tehdyistä HOOKIE-liikemittauksista ja liikuntapäiväkirjoista. Tutkimusta rahoittivat Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM/81/626/2014) sekä Sosiaali- ja terveysministeriö (201310238).

Opiskelijat jaettiin kontrolli- ja interventioryhmiin. Interventioryhmä osallistui monimuotoiseen liikunnan lisäämisen ja passiivisen ajan vähentämisen toimenpiteisiin, kuten kuuteen Let´s move it-ryhmätapaamiseen sekä taukojumppiin, ja oppilailla oli mahdollisuus käyttää jumppapalloja tunneilla. Lisäksi oppilaitoksissa suoritettiin julistekampanja ja oppilaille tarjottiin materiaalia nettisivujen ja työkirjan avuin. Toiminnoissa keskeisinä toimijoina olivat oppilaitosten opettajat, joilta kerättiin myös tutkimusaineistoa (FSD3446).

Neljästi toistetut sessiokyselyt sisältävät pääosin samat muuttujat muutamin poikkeuksin. Kyselyissä kartoitettiin aluksi vastaajan terveydentilaa: vammoja, psykosomaattisista oireita, stressiä, fyysistä kuntoa, unen laatua ja syömistapoja. Seuraavaksi kysyttiin liikunnan määrästä, rasittavuudesta ja tavoista sekä liikkumiseen suhtautumista väitteiden avulla. Vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi, liikunnan harrastamisen syitä ja mitä vaikutuksia sykettä nostavalla liikunnalla 1,5 tunnin ajan viikossa voisi olla elämään.

Seuraavaksi tiedusteltiin väitteiden avulla liikunnan ympäristötekijöitä, läheisten suhtautumista liikkumiseen, seuraavan kuukauden liikuntasuunnitelmia ja uskoa liikuntaohjelman suorittamista kohtaan. Vastaajalta tiedusteltiin myös, onko edellisen kahden viikon aikana miettinyt erilaisia liikkumiseen liittyviä asioita ja mitä liikuntaan liittyviä toimia vastaaja on tehnyt edellisen kolmen viikon aikana. Lopun kysymykset koskivat persoonallisuutta, yhtäjaksoista istumista ja makoilua sekä kouluympäristöä. Vastaajalta tiedusteltiin mm. istumisen määrää tunteina ja minuutteina, istumisen keskeyttämistä ja istumisen vähentämisen hyötyjä.

Hookie-mittauksessa henkilö on pitänyt kolmena eri ajankohtana (a. ennen liikuntaohjelmaa, b. heti sen jälkeen ja c. puoli vuotta ohjelman päättymisen jälkeen) viikon verran liikkumista mittaavaa laitetta. Tietoja on kerätty päivittäin mm. liikkumattomasta ajasta, istumiseen käytetystä ajasta, eri tasoiseen urheiluun käytetystä ajasta sekä askelten- ja juoksuaskelten määrästä. Opiskelijat täyttivät paperisen kyselylomakkeen (liikuntapäiväkirjan) joka päivä mittausviikon ajan. Lomakkeessa kysyttiin olivatko vastaajat olleet kyseisenä päivänä pääosin koulussa, töissä/työharjoittelussa tai jossain muualla, harrastivatko vastaajat sinä päivänä uintia tai vesiliikuntaa ja oliko vastaajilla sairautta tai vammaa, joka hankaloitti liikkumista.

Tanita-kehonkoostumusmittauksia on tehty kahdessa ajankohdassa: ennen liikuntaohjelman alkua (a.) ja puoli vuotta liikuntaohjelman jälkeen (b.). Kyselyssä on jätetty mittauksen tiedot muun muassa painosta, pituudesta, kehon rasvan määrästä ja painoindeksistä. Aineisto sisältää koostumusmittaukset myös erikseen kehon eri osista.

Taustamuuttujina kyselyssä ovat mm. sukupuoli, ikä, tutkinto, paino, pituus ja vanhempien koulutus.