Related Publications

Aaltonen, Milla (2024). Utbildningsnivåns effekt på politiskt förtroende bland röstberättigade i Finland. Helsingfors: Helsingfors universitet. Statskunskap med förvaltning. Magisteravhandling.

Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Wass, Hanna (2020) Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019. Oikeusministeriön julkaisuja: Selvityksiä ja ohjeita 2020:5. Helsinki: Oikeusministeriö.

Borg, Sami & Koljonen, Kari (2020). Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-026-7

Borg, Sami (2022) Kansanvaltaa koronan varjossa: Tutkimusraportti vuoden 2021 kuntavaaleista. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisusarjan julkaisu nro 113. Helsinki: KAKS.

Eklund, Jesper (2022). Vem litar finlandssvenskarna på? En jämförelse av det sociala förtroendet hos svensk- och finskspråkiga i Finland. Vasa: Åbo Akademi. Fakulteten för samhällsvetenskaper och ekonomi. Statskunskap med medier och kommunikation. Avhandling för magisterexamen. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022081755702

Ferreira da Silva, F., Garzia, D. & De Angelis, A. (2021). From party to leader mobilization? The personalization of voter turnout. Party Politics, 27: 220-233.

Garzia, D. & Ferreira da Silva, F. (2021). Negative personalization and voting behavior in 14 parliamentary democracies, 1961 - 2018. Electoral Studies, 71: 102300.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2021). Leaders without Partisans. Dealignment, Media Change, and the Personalization of Politics. London: ECPR Press/Rowman & Littlefield International.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2022). Partisan dealignment and the personalisation of politics in West European parliamentary democracies, 1961-2018. West European Politics, 45: 311-334.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & Maye, S. (2023). Affective polarization in comparative and longitudinal perspective. Public Opinion Quarterly. https://doi.org/10.1093/poq/nfad004

Grüssner, J. (2024). Vem dras till högerpopulistiska partier? En statistisk analys av skillnader mellan manliga och kvinnliga väljare i det finska riksdagsvalet 2019. Bachelor's Thesis in Political Science, Bachelor of Social Sciences. Helsinki: University of Helsinki.

Heikura, Laura (2022). Nuorten aikuisten äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät Suomen eduskuntavaaleissa - kuluttajanäkökulma. Markkinoinnin tutkinto-ohjelma. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Huttunen, J. (2024). Youth support for direct versus talk-centric democratic processes in Finland. Scandinavian Political Studies. 47, 47-71. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12264

Hämäläinen, Milja-Leena (2024). Nuorten ikäluokkien luokkaäänestäminen Suomessa: tutkielma nuorten äänestyspäätöksistä ja sitoutumisesta puolueisiin. Valtiotieteiden kandidaatintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto

Iivonen, Santeri (2022) Luottamus muutoksessa?: Suomalaisten nuorten luottamus poliittisia puolueita kohtaan 2010-luvulla. Kandidaatin tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tamperen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205215154

Isotalo, Veikko & Helimäki, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter (2023). Suomalainen äänestäjä 2003-2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:13. https://www.vaalitutkimus.fi/suomalainen-aanestaja-2003-2023/ [viitattu 12.6.2024]

Kawecki, Daniel (2022). End of consensus? Ideology, partisan identity, and affective polarization in Finland 2003-2019. Scandinavian Political Studies 45(4), 478-503. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12238

Kekkonen, Maria (2022). Poliittisen luottamuksen ja epäluottamuksen kahdet kasvot: analyysi poliittisen luottamuksen ja epäluottamuksen ilmenemismuodoista, käsitteistöstä ja empiirisestä tutkimisesta. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Kandidaatintutkielma.

Kestilä-Kekkonen, Elina & Sipinen, Josefina (2023). Taktinen äänestäminen. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:10. https://www.vaalitutkimus.fi/taktinen-aanestaminen/ [viitattu 12.6.2024]

Kärkkäinen, Franseska (2021) Kansalaisaloitteet ja sosiodemografiset tekijät - aseman yhteys allekirjoittamisaktiivisuuteen ja aloitteiden demokraattisen toimivuuden uskoon. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden Kandidaatin tutkielma.

Myllymäki, Aino (2022). Kristinuskon yhteys poliittiseen oikeistoon Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto.

Nieminen, Jeremias & Simola, Salla & Tukiainen, Janne (2023): Political Representation and the Evolution of Group Differences within Parties: Evidence from 110 year of parliamentary speech. Aboa Centre for Economic Research Discussion Papers No. 161. https://ideas.repec.org/p/tkk/dpaper/dp161.html

Ojala, Ellen (2024). "Ympäristöpuolueesta ilmastopuolueeksi? Kvantitatiivinen analyysi Vihreän liiton äänestäjien ydinenergiakantojen muutoksesta." Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman kandidaatintutkielma, valtio-opin opintosuunta. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavissa: <https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254615>

Paljakka, Mari (2022). Äänestysosallistumisen syyperustelut eduskuntavaaleissa 2003 ja 2019. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma.

Raivio, Petri & Anna Saraste (2021) Pitkät jäähyväiset: Reportaasi fossiili-Euroopan syrjäseuduilta. Tampere: Vastapaino.

Rapeli, Lauri (2023). Puoluevalinta eri demografisissa ryhmissä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:9. https://www.vaalitutkimus.fi/puoluevalinta-eri-demografisissa-ryhmissa/ [viitattu 12.6.2024]

Rikkonen, Anni (2022): Ennemmin turvassa kuin vapaa? Kuinka maahanmuuton kehystäminen turvallisuusuhkana vaikuttaa demokratia-asenteisiin? Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkielma. Turku: Turun yliopisto.

Sipinen, Josefina & Jana Belschner & Brittany Anlar (2024) Age gaps in political representation: Comparing local and national elections. Electoral Studies Volume 88, April 2024.

Sipinen, Josefina & Laine, Juuso & Kestilä-Kekkonen, Elina & Borg, Sami & von Schoultz, Åsa (2022). Kampanja poikkeusolosuhteissa: Kuntavaaliehdokkaat 2021. Helsinki: KAKS: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 115.

Söderlund, Peter (2023). Äänestäjien liikkuvuus vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:7. https://www.vaalitutkimus.fi/aanestajien-liikkuvuus-vuosien-2019-ja-2023-eduskuntavaalien-valilla/ [viitattu 12.6.2024]

Vahteri, Iina (2023). "Nyt tehtävillä päätöksillä vene voi keikahtaa mihin tahansa": Delfoi-tutkimus poliittisen osallistumisen tulevaisuudesta Suomessa vuonna 2050. Politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Wass, Hanna & Tiihonen, Aino (2023). Ääni demokratialle? Puolueiden äänestäjien demokratiakiinnittyminen. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:12. https://www.vaalitutkimus.fi/aani-demokratialle-puolueiden-aanestajien-demokratiakiinnittyminen/ [viitattu 12.6.2024]

Westinen, Jussi & Isotalo, Veikko (2026). Poliittisen edustuksen alueellinen eriytyminen. Teoksessa J. Sipinen, Å. von Schoultz & E. Kestilä-Kekkonen (toim.), Tie Arkadianmäelle: Ehdokkaiden resurssit, kampanjointi ja poliittiset arvot eduskuntavaaleissa 2023 (s. 202-226). Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/ssz0nv54

Ylikoski, Oona (2025). Sosiaalinen media ja eduskuntavaalit: Ketkä ovat paikalla? Mitkä tekijät selittävät äänestäjien sosiaalisen median käyttöä vaalien aikana? Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Ylisalo, Juha (2022). Citizens' evaluations of electoral pledge fulfilment in Finland: Individual pledges and overall government performance. Electoral Studies 80, 102546. https://doi.org/10.1016/j.electstud.2022.102546

Ylisalo, Juha (2023). Suhtautuminen puolueiden vaalilupauksiin 2019 ja 2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:14. https://www.vaalitutkimus.fi/suhtautuminen-puolueiden-vaalilupauksiin-2019-ja-2023/ [viitattu 12.6.2024]