Study title

Työolobarometri 2018

Dataset ID Number

FSD3482

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3482
https://doi.org/10.60686/t-fsd3482

Data Type

Quantitative

Authors

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työ- ja elinkeinoministeriö

Abstract

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2018 työolobarometri käsitteli mm. työpaikan henkilöstössä ja omassa työnkuvassa tapahtuneita muutoksia, vaikutusmahdollisuuksia, sosiaalista mediaa, syrjintää, työpaikkakiusaamista, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä omasta työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2018 kyselyyn sisällytettiin uusia kysymyksiä koulutuksesta ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista.

Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan.

Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Palkalliseen koulutukseen osallistuneilta tiedusteltiin, millaisia taitoja, kuten tietotekniikkaa, kieliä, projektitaitoja, he oppivat koulutuksessa. Kaikilta vastaajilta kysyttiin työssäoppimisesta. Lisäksi selvitettiin sosiaalisen median käyttöä ja käyttötarkoituksia työssä sekä tiedusteltiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Edelleen kysyttiin, kuinka usein vastaaja työssään suunnittelee omia aikataulujaan, opastaa muita tai ratkaisee vaikeita työtilanteita.

Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, ylityön määrä, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.

Keywords

ammatillinen kehitys; joustotyö; palkansaajat; palkkaus; sosiaalinen media; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työkyky; työn kuormittavuus; työolot; työpaikkaväkivalta

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDA Topic Classification)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDA Topic Classification)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDA Topic Classification)
• Työolot (CESSDA Topic Classification)
• Työterveys (CESSDA Topic Classification)

Series

Työolobarometrit

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• Tilastokeskus

Time Period Covered

2018

Collection Dates

2018-08-06 – 2018-10-01

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Työolobarometrin haastattelut toteutettiin elokuun työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä lisätutkimuksena. Otos poimittiin työvoimatutkimuksen otoksesta. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla Tilastokeskuksen väestötietokannasta.

Työolobarometrin otokseen poimittiin toukokuun työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita työllisiä palkansaajia, joiden säännöllinen työaika oli vähintään kymmenen tuntia viikossa. Otoskoko oli 2 200 henkilöä. Haastatteluun vastasi 1 650 palkansaajaa.

Collection Mode

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

79,3

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: English and Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Number of Cases and Variables

133 variables and 1650 cases.

Data Version

1.0

Completeness of Data and Restrictions

Tietoarkistoon toimitettu aineisto ei sisällä kerättyjä rekisteritietoja: koulutusaste ukaste ja ukaste2 eikä aluetietoja kumu, avi ja ely.

Weighting

Aineisto sisältää painomuuttujan tb_paino, joka korjaa aineiston vinoumaa sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, suuralueen, koulutusasteen ja sosioekonomisen ryhmän mukaan niin, että aineisto vastaa työvoimatutkimuksen aineiston perusteella estimoitua kohdeväestöä, eli vähintään 10 tuntia viikossa työskenteleviä palkansaajia.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2018 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2020-11-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3482

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Materials

Keyriläinen, Marianne (2019). Työolobarometri 2018. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:51. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-454-9

Related Publications

Keyriläinen, Marianne (2019). Työolobarometri 2018. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:51. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-454-9

Lundén, Johanna (2021) Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja niiden yhteys kokemukseen työn henkisestä kuormittavuudesta. Kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Saloranta, Pirkko (2021) Työsuhteen tyypin yhteys työhyvinvointitekijöihin. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104294137.

Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0