Authors

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työ- ja elinkeinoministeriö

Keywords

ammatillinen kehitys, joustotyö, palkansaajat, palkkaus, sosiaalinen media, tulevaisuudenodotukset, työaika, työelämä, työhyvinvointi, työkyky, työn kuormittavuus, työolot, työpaikkaväkivalta

Abstract

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2018 työolobarometri käsitteli mm. työpaikan henkilöstössä ja omassa työnkuvassa tapahtuneita muutoksia, vaikutusmahdollisuuksia, sosiaalista mediaa, syrjintää, työpaikkakiusaamista, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä omasta työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2018 kyselyyn sisällytettiin uusia kysymyksiä koulutuksesta ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista.

Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan.

Seuraavaksi kysyttiin palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Palkalliseen koulutukseen osallistuneilta tiedusteltiin, millaisia taitoja, kuten tietotekniikkaa, kieliä, projektitaitoja, he oppivat koulutuksessa. Kaikilta vastaajilta kysyttiin työssäoppimisesta. Lisäksi selvitettiin sosiaalisen median käyttöä ja käyttötarkoituksia työssä sekä tiedusteltiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Edelleen kysyttiin, kuinka usein vastaaja työssään suunnittelee omia aikataulujaan, opastaa muita tai ratkaisee vaikeita työtilanteita.

Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, ylityön määrä, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.