Authors

• Rapeli, Lauri (Åbo Akademi)

Keywords

asenteet, demokratia, ideologiat, mielipiteet, poliitikot, poliittinen ajattelu, poliittinen käyttäytyminen, poliittinen osallistuminen, poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, politiikka, puolueet, sivistys, yhteiskunnalliset ilmiöt

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten asenteita ja näkemyksiä politiikasta ja demokratiasta. Lisäksi selvitettiin kansalaisten poliittista osallistumista sekä sivistystä useiden poliittista tietämystä koskevien kysymysten avulla. Tutkimus on osa Åbo Akademin säätiön rahoittamaa huippututkimusyksikköä ”Future of Democracy”. Osittain samoja kysymyksiä on esitetty myös arkistoidussa aineistoissa: FSD2499 Yhteiskuntatutkimus 2008.

Aluksi vastaajalta kysyttiin, miten hyvin hän arvioi tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta ihmisiin sekä erilaisiin instituutioihin. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan, missä eri tilanteissa tai asioissa on hänen mielestään ylipäätään kyse politiikasta. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä puolueisiin liittyen. Ensin vastaajalta kysyttiin, kokeeko hän olevansa lähempänä jotakin puoluetta muihin puolueisiin verrattuna. Vastaajan tuli myös mainita kyseinen puolue sekä kuinka läheiseksi tämän kokee. Seuraavaksi kysyttiin äänestyskäyttäytymisestä. Vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän viimeksi käydyissä eduskuntavaaleissa ja jos kyllä, mitä puoluetta. Tämän jälkeen vastaajan tuli asettaa mainitut puolueet vasemmisto-oikeisto-asteikolle, jonka jälkeen hän arvioi myös itsensä samalla asteikolla.

Seuraavaksi kyselyssä siirryttiin selvittämään poliittisia mielipiteitä ja niiden taustaa. Ensin vastaajalta tiedusteltiin, kuinka tyytyväinen hän on demokratian toimivuuteen Suomessa. Tämän jälkeen mitattiin, kuinka samaa tai eri mieltä vastaaja on erilaisten poliittisten väitteiden kanssa. Edelleen kysyttiin politiikkaan liittyvistä kokemuksista koulussa sekä omien vanhempiensa poliittisesta osallistumista vastaajan lapsuudessa. Lisäksi tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka usein hän keskusteli poliittisista asioista tai hankki tietoa uutisista lapsuudessaan. Tämän jälkeen siirryttiin käsittelemään sosiaalista mediaa. Vastaajalta kysyttiin, kuinka usein hän käyttää sosiaalista mediaa ja mihin poliittisiin tarkoituksiin. Lisäksi kysyttiin muusta yhteiskunnallisesta osallistumisesta.

Lopuksi kartoitettiin vastaajan yleistietoja politiikasta ja Suomen poliittisesta järjestelmästä kysymällä, mille taholle kuuluu valtiollinen valta perustuslain mukaan. Seuraavaksi vastaajan tuli valita puolueet, jotka olivat tuolla hetkellä edustettuina hallituksessa. Edelleen kysyttiin, kuka toimii tällä hetkellä pääministerinä ja kuka eduskunnan ensimmäisenä puhemiehenä sekä mitä puoluetta he edustavat. Lisäksi vastaajan faktatietämystä kartoitettiin kysymyksillä parlamentarismista, maakuntauudistuksesta ja aktiivimallista. Lisäksi kysyttiin myös Suomen valtion vuotuisista menoista, budjetista ja valtion tuloverotuksesta.

Taustamuuttujina ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, asuinpaikka, koulutus, ammattiasema, äidinkieli, talouden bruttovuositulot sekä lasten lukumäärä.