Authors

• Veikkaus Oy

Keywords

hyvinvointi, läheiset, nettipokeri, ongelmapelaaminen, pelaaminen, rahapelit, riippuvuus, uhkapelit, vedonlyönti, veikkauspelit, velat

Abstract

Aineistossa selvitetään 15-74-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä, näkemyksiä ja tottumuksia rahapelaamiseen liittyen. Kyselyn on toteuttanut Veikkaus Oy pyrkimyksenään kartoittaa rahapelaamista ja siihen liittyvien ongelmien laajuutta.

Aluksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he elämänsä aikana pelanneet jotakin rahapeliä. Myöntävästi vastanneilta tiedusteltiin, olivatko he pelanneet rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämän jälkeen kartoitettiin, pelaavatko vastaajat rahapelejä internetissä sekä käyttävätkö he kotimaisten vai ulkoimaisten palveluntarjoajien pelejä. Lisäksi kysyttiin syitä ulkomaisten rahapelien pelaamiseen. Seuraavaksi selvitettiin, kuinka usein vastaajat pelaavat erilaisia rahapelejä, kuten nettipokeria, arvontapelejä ja vedonlyöntipelejä, minkä jälkeen vastaajien tuli arvioida, kuinka paljon rahaa he käyttävät rahapeleihin keskimäärin yhden viikon aikana.

Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien suhdetta rahapelaamiseen. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he ovat yrittäneet voittaa takaisin hävittyjä rahoja ja ovatko he valehdelleet omasta menestyksestään muille. Lisäksi kysyttiin, onko rahapelaamiseen liittynyt poissaoloja työstä tai opiskelusta, pelaamisen piilottelua läheisiltä tai kiistelyä rahankäytöstä läheisten kanssa.

Rahankäyttöön liittyen kysyttiin myös, olivatko vastaajat lainanneet rahaa läheisiltä, pankilta tai muilta luottolaitoksilta, myyneet omaa tai perheen omaisuutta tai ottaneet pikavippejä rahapelien pelaamista varten. Lisäksi selvitettiin, koettiinko oma rahapelaaminen ongelmalliseksi ja oliko kukaan ulkopuolinen puuttunut pelaamiseen. Lopuksi vastaajia pyydettiin kertomaan, minkälaisten pelien pelaamisen koettiin aiheuttavan ongelmia pelaamisen hallinnan kanssa. Tutkimuksessa on käytetty Suomen oloihin sovitettua, ongelmapelaamista kuvaavaa South Oaks Gambling Screen (SOGS-R) -mittaria.

Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, kieli, tilastollinen kuntaryhmitys, maakunta, suuralue, koulutusaste, pääasiallinen toiminta ja keskimääräiset kuukausitulot.