Authors

• Suonpää, Karoliina (Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)
• Raeste, Anna (Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)
• Saartenoja, Kaisla (Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)
• Kivivuori, Janne (Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti)

Keywords

ilkivalta, kiusaaminen, nuoret, nuoret rikoksentekijät, nuorisorikollisuus, piilorikollisuus, päihteet, rikkomukset, rikollisuus, sosiaalinen media, tappelut, uhkailu, uhrit, vahingonteko, vanhempi-lapsisuhde, varkaus, väkivalta

Abstract

Aineistossa on kartoitettu yhdeksäsluokkalaisten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia. Uusina teemoina vuoden 2024 kyselyssä ovat sijaisrikollisuus ja rikosten tekemiseen houkutteleminen, käännekohtarikos, rikoksia tekevät nuorisoryhmät, katurikollisuudelle myönteiset asenteet sekä sosiaalisessa mediassa leviävät kiusaamisvideot ja väkivallan kuvaaminen. Lisäksi kyselyyn sisältyy uutena elementtinä vinjettiosio, jolla mitattiin nuorten asenteita rangaistuksia kohtaan.

Aluksi kysytään vastaajan koulumenestyksestä, tulevaisuuden suunnitelmista ja perheestä. Kysely rakentuu useasta laajasta kysymyspatterista liittyen kiellettyjen tekojen tekemiseen sekä niiden uhriksi joutumiseen. Kokemuksista kysytään vastaajan koko elämän ajalta sekä kuinka usein vastaaja on tehnyt tai kokenut kunkin rikoksen viimeisen kahdentoista aikana. Lisäksi kysytään tarkentavia kysymyksiä. Kyselyssä käsiteltäviä kiellettyjä tekoja ovat muun muassa luvaton poissaolo koulusta, vahingonteot, varastaminen, kiusaaminen, seksuaalinen häirintä, väkivalta, aseen mukana pitäminen ja päihteiden käyttäminen. Kiellettyjen tekojen tarkentavissa kysymyksissä kysyttiin muun muassa toimiko vastaaja yksin, missä teko tapahtui, liittyikö tekoon kosto- tai vihamotiivi ja saiko poliisi tietää teosta.

Kyselyssä kartoitettiin myös tekoja, joita muut henkilöt ovat tehneet vastaajalle. Uhrikokemusten kohdalla tarkentavia kysymyksiä olivat esimerkiksi, kuka oli tekijä ja koituiko vastaajalle tapahtumista seurauksia, kuten fyysisiä vammoja. Sekä väkivallan tekemisen että sen uhriksi joutumisen yhteydessä kysyttiin lisäksi sitä, oliko tekoon liittynyt kuvaamista ja materiaalin levittämistä muille nuorille. Vastaajilta tiedusteltiin myös, ovatko vanhemmat koskaan rankaisseet heitä ruumiillisesti tai ovatko eri henkilöt, kuten perheenjäsenet, muut nuoret tai muut aikuiset, käyttäneet fyysistä väkivaltaa vastaajaa kohtaan. Edelleen kartoitettiin nuoren koulun ilmapiiriä, nuoren vapaa-ajan aktiviteetteja, käsityksiä itsestään sekä selvitettiin vastaajan asenteita nuorisorikollisuutta kohtaan. Nuoria pyydettiin myös arvioimaan, kuinka todennäköisesti he omasta mielestään syyllistyvät tulevaisuudessa rikkeisiin.

Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, asumisvuodet nykyisellä paikkakunnalla, sisarusten määrä, kotona puhuttu kieli, vanhempien työmarkkina-asema, nuoren uskonto ja vähemmistöön kuuluminen ja perheen taloudellinen tilanne.