Authors

• Nuorisotutkimusseura
• Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtion nuorisoneuvosto

Keywords

Internet, ajankäyttö, epäasiallinen kohtelu, harrastukset, hyvinvointi, järjestötoiminta, kulttuuriharrastukset, lapset (ikäryhmät), mediankäyttö, nuoret, ruutuaika, sosiaaliset suhteet, vapaa-aika, vapaa-ajantoiminnat

Abstract

Lasten ja nuorten vapaa-aika 2020-haastattelututkimuksessa kartoitettiin 7-29-vuotiaiden vapaa-ajan viettoa sekä harrastamista. Tämän vuoden kyselyssä pääteemoja olivat lasten ja nuorten median käyttö sekä kulttuurin ja taiteen harrastaminen. Haastattelukysymykset poikkesivat toisistaan hieman haastateltavan iän mukaan, ja alle 15-vuotiaiden vanhemmille esitettiin myös muutamia kysymyksiä.

Aluksi esitettiin muutama taustoittava kysymys 15-29-vuotiaille haastateltaville. Alle 15-vuotiaiden kohdalla kysymykset esitettiin hänen vanhemmalleen. Kysymykset koskivat sukupuolta, asuinpaikkakuntaa sekä äidinkieltä. Tämän jälkeen kartoitettiin lasten ja nuorten vapaa-aikaa ja harrastamista. Haastateltavalta itseltään tai alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmilta kysyttiin harrastusten yleisyydestä, harrastamisen tiheydestä sekä vapaa-ajan riittävyydestä. Yli 10-vuotiailta tiedusteltiin lisäksi kulttuurin harrastamisesta sekä mahdollisista epäasiallisen kohtelun kokemuksista harrastusten yhteydessä.

Seuraavaksi kysymykset käsittelivät lasten ja nuorten sosiaalisia kontakteja, niiden muotoja ja säännöllisyyttä. Haastateltavilta kysyttiin muun muassa yhteydenpidon yleisyydestä ja tavoista sekä sosiaalisen median käytöstä viestinnän väylänä. Netin ja median käytöstä tiedusteltiin muun muassa, mitä asioita haastateltava tekee netissä, seuraako hän sosiaalisen median vaikuttajia, onko hän kohdannut epäasiallista käytöstä verkossa sekä kuunteleeko hän musiikkia tai käy musiikkitapahtumissa. Lisäksi yli 15-vuotiailta tiedusteltiin heidän näkemyksiään kehon muokkaamisesta, kuten tatuoinneista ja lävistyksistä. Median käyttöön liittyviä kysymyksiä esitettiin myös alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmille. Vanhemmilta kysyttiin muun muassa pelaamisen ja internetin käytön aiheuttamista riidoista perheessä sekä tavoista rajoittaa lasten puhelimen käyttöä.

Tämän jälkeen 10-29-vuotiailta tiedusteltiin järjestöihin kuulumisesta ja järjestötoimintaan osallistumisesta. Lisäksi haastateltavia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään elämän eri osa-alueisiin. Lopuksi 10-29-vuotiailta kysyttiin lisää taustatietoja, kuten haastateltavan koulutustasoa sekä sitä, kokeeko hän kuuluvansa johonkin vähemmistöön.

Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, kieli, suuralue, paikkakuntatyyppi, koulutus ja pääasiallinen toiminta.