Authors

• Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO)
• Malmberg, Fredrik (Åbo Akademi & Mittuniversitetet)
• Karv, Thomas (Mittuniversitetet)

Keywords

aluevaltuutetut (Suomi), arvot (käsitykset), asenteet, demokratia, eduskuntavaalit, ehdokkaat, kansanedustajat, kunnallispoliitikot, mielipiteet, poliitikot, poliittiset asenteet, politiikka, valtuustot, valtuutetut, äänestyskäyttäytyminen, äänestäminen

Abstract

Aineisto koostuu kahdesta erillisestä kyselykierroksesta, jotka käsittelivät suomalaisten näkemyksiä politiikasta, poliittisista luottamustehtävistä ja luottamuksesta poliittisiin instituutioihin. Kysely sisälsi poliittisia asenteita kartoittavia kysymyksiä sekä kaksi kokeellista tutkimusasetelmaa, joista ensimmäisessä vastaajat arvioivat kuvitteellisten valtuustojen kokoonpanoja ja toisessa vertailivat kuvitteellisia eduskuntavaaliehdokkaita. Aineisto kerättiin osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen tutkimusinfrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO).

Kyselyn alussa kartoitettiin vastaajien poliittista kiinnostusta, tyytyväisyyttä elämään, sijoittumista vasemmisto-oikeisto-akselille, yleistä luottamusta muihin ihmisiin sekä luottamusta keskeisiin poliittisiin instituutioihin ja toimijoihin. Arvioitavina olivat muun muassa eduskunta, poliittiset puolueet, hallitus, poliitikot sekä valtion ja kuntien virkamiehet. Lisäksi vastaajilta kysyttiin näkemyksiä demokratian toimivuudesta Suomessa ja omassa kunnassa sekä suhtautumista poliitikkojen päällekkäisiin luottamustehtäviin eri hallinnon tasoilla.

Kyselyn ensimmäinen kokeellinen osio perustui kuvitteellisen kunnan- tai kaupunginvaltuuston arviointiin. Vastaajille esitettiin satunnaisesti vaihtelevia kuvauksia valtuuston kokoonpanosta, joissa muuttuivat valtuuston poliittinen suuntautuminen vasemmisto-oikeisto-akselilla, valtuutettujen poliittinen kokemus sekä niiden valtuutettujen osuus, jotka toimivat samanaikaisesti hyvinvointialueen aluevaltuustossa ja/tai eduskunnassa. Kuvauksen jälkeen vastaajat arvioivat luottamustaan valtuustoon, sen kykyyn tehdä oikeita päätöksiä sekä sen pätevyyteen hoitaa tehtäviään. Lopuksi vastaajilta kysyttiin valtuuston kokoonpanoon liittyviä tarkistuskysymyksiä.

Kyselyn toinen kokeellinen osio perustui eduskuntavaaliehdokkaiden vertailuun. Vastaajille esitettiin kuusi kertaa kaksi kuvitteellista ehdokasta, joista heidän tuli valita mielestään sopivampi kansanedustaja. Ehdokkaita kuvattiin useiden ominaisuuksien avulla, kuten sukupuolen, poliittisen suuntautumisen, poliittisten luottamustehtävien, poliittisen kokemuksen ja kotikunnan perusteella. Ominaisuudet vaihtelivat satunnaisesti eri ehdokasprofiilien välillä. Kunkin valinnan jälkeen vastaajilta kysyttiin myös, voisivatko he kuvitella äänestävänsä valitsemaansa ehdokasta. Kokeellisella asetelmalla tarkasteltiin sitä, miten erilaiset ehdokasominaisuudet vaikuttivat ehdokkaiden arviointiin ja valintaan eduskuntavaaleissa.

Taustamuuttujina aineistossa olivat muun muassa ikä, ikäryhmä, kielisuhde, koulutus, kuntatyyppi, puoluekanta, sijoittuminen vasemmisto-oikeisto-akselilla, sukupuoli, tilastollinen kuntaryhmitys, vastauskieli sekä kiinnostus politiikasta.