FSD0115 ISSP 2000: ympäristö II: Suomen aineisto
The dataset is (B) available for research, teaching and study.
Download the data
Study description in other languages
Related files
Study title
ISSP 2000: ympäristö II: Suomen aineisto
Dataset ID Number
FSD0115
Persistent identifiers
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD0115https://doi.org/10.60686/t-fsd0115
Data Type
Quantitative
Authors
- International Social Survey Programme (ISSP)
- Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
- Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
- Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)
Other Identification/Acknowledgements
- Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
- Ylitalo, Marko (Tilastokeskus)
Abstract
Aineisto on vuoden 2000 kansainvälisen ISSP-tutkimuksen Suomen osuus. Tässä aineistossa on lisäksi mukana muutama kansallinen kysymys (kysymykset 5, 6, 29, 48 ja 52), joita ei ole kansainvälisessä vertailuaineistossa. Tutkimuksessa kartoitetaan laajasti ihmisten ympäristöasenteita ja mielipiteitä ympäristönsuojelusta. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan useita väittämiä, jotka koskivat ympäristönsuojelua, talouskasvua, eläinkokeita, luonnon pyhyyttä, nykyistä elämäntapaamme, kasvihuoneilmiötä, lääketiedettä, maailman nykytilaa ja tulonjakoa. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan, kuinka halukas hän itse olisi erilaisiin uhrauksiin ympäristön puolesta ja kuinka vaarallisia hänen mielestään ympäristölle ovat teollisuuden aiheuttama ilmansaastuminen, maanviljelyksessä käytettävät myrkyt, kasvihuoneilmiö, geneettinen muuntelu, ydinvoimalat ja Suomen järvien ja jokien saastuminen. Vastaajalta kysyttiin myös, pitäisikö hallituksen pakottaa ihmiset suojelemaan ympäristöä, toimiiko Suomi maailmanlaajuisen ympäristönsuojelun hyväksi, pitäisikö ympäristöongelmia varten olla kansainvälisiä sopimuksia ja hidastuuko Suomen talouskasvu ellemme huolehdi ympäristöstämme paremmin. Lisäksi kysyttiin, miten paljon vastaaja luottaa eri tahojen, kuten elinkeinoelämän, ympäristöjärjestöjen, ministeriöiden, Euroopan unionin, tutkimusorganisaatioiden ja eri tiedotusvälineiden antamaan tietoon saasteiden aiheuttajista.
Vastaajaan omaan käyttäytymiseen liittyen kysyttiin, miten usein hän rajoittaa oman auton käyttöä ympäristösyistä, kuinka usein hän lajittelee jätteitä, onko hän jäsenenä jossain luonnon- tai ympäristönsuojeluryhmässä ja onko hän viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana ottanut osaa mielenosoitukseen ympäristöasian hyväksi tai lahjoittanut rahaa jollekin ympäristönsuojelujärjestölle. Lisäksi tiedusteltiin vastaajan näkemystä Jumalasta. Mukana on myös muutamia yhteiskuntaa yleisesti koskevia kysymyksiä. Vastaajilta kysyttiin, mikä on valtiovallan vastuu tuloerojen pienentämisessä ja mitkä ovat valtion tärkeimmät tehtävät, ja onko tieteestä enemmän haittaa kuin hyötyä. Taustatietoina kerättiin tietoja vastaajan työssäkäynnistä, viikottaisesta työajasta, ammatista, siviilisäädystä, ammattiyhdistysjäsenyydestä, uskonnollisuudesta, koulutuksesta, iästä, sukupuolesta, puoluepoliittisesta suuntautuneisuudesta, äänestyskäyttäytymistä edellisissä vaaleissa, työpaikan koosta, asumismuodosta, asuinalueesta ja kotitalouden koosta sekä puolison koulutuksesta, työssäkäynnistä ja ammatista.
Keywords
autoilu; elintaso; energiansäästö; energiapolitiikka; ilman saastuminen; jätteet; kasvihuoneilmiö; kierrätys; liikenne; luonnonsuojelu; luonto; saastuminen; tiedonvälitys; torjunta-aineet; vesien saastuminen; ydinvoimalat; ympäristöaktivismi; ympäristömerkintä; ympäristönsuojelu; ympäristöongelmat; ympäristöpolitiikka; ympäristötietoisuus
Topic Classification
- Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
- Luonnontieteet (Fields of Science Classification)
- Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDA Topic Classification)
- Ympäristönsuojelu ja ympäristöongelmat (CESSDA Topic Classification)
Series
ISSP (International Social Survey Programme)Distributor
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Access
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Data Collector
- Tilastokeskus
Data Producers
- Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos
- Tilastokeskus
- Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Time Period Covered
2000
Collection Dates
2000-11-01 – 2001-01-26
Nation
Suomi
Geographical Coverage
Suomi
Analysis/Observation Unit Type
Henkilö
Universe
15 - 74-vuotiaat suomalaiset
Time Method
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Data Sources
Aluemuuttuja ja kielimuuttuja on yhdistetty aineistoon Tilastokeskuksen rekisteristä.
Sampling Procedure
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta
Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäpäivä. Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 2364 (94.6%) ja ruotsinkielisiä 136 (5.4%). Kaksi karhukierrosta.
Analyysikelpoisia lomakkeita palautettiin 1528. Kato: ei vastannut 907, kieliongelma 1, osoite tuntematon 5, kieltäytyi 13, sairas 5, palauttanut tyhjän lomakkeen 38, ulkomailla 4, yht. 972.
Collection Mode
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake
Research Instrument
Strukturoitu lomake
Response Rate
61,30
Data File Language
Downloaded data package may contain different language versions of the same files.
The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.
FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.
Data Version
2.1
Related Datasets
FSD2620 ISSP 2010: ympäristö III: Suomen aineisto
FSD3513 ISSP 2020: ympäristö IV: Suomen aineisto
Completeness of Data and Restrictions
Ruotsinkielisissä lomakkeissa oli toiseksi viimeisessä, henkilökohtaisia tuloja koskevassa kysymyksessä 59 käännösvirhe. Siinä kysyttiin samaa asiaa kuin kysymyksessä 60 eli kotitalouden kokonaistuloja. Näiden osalta ainoastaan yhden aikuisen talouksien osalta voidaan kyseiselle muuttujalle saada arvo.
Kysymyksiin 36-43 liittyvät muuttujat ovat Ympäristöministeriön rahoittamia ja puuttuvat arkistoidusta aineistosta.
Weighting
"Aineistossa on mukana kaksi painomuuttujaa: kalibrointipaino ja analyysipaino. Painoilla vähennetään kadon aiheuttamaa harhaa. Painojen laskemisessa käytettiin seuraavia väestöjakaumia: 1) sukupuoli, 2) ikäluokka (15-19, 20-24, ..., 64-69, 70-74), 3)kunta ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - maaseutu). Kalibrointipainojen summa on väestön lukumäärä; analyysipainojen keskiarvo on yksi ja summa 1528 eli havaintojen lukumäärä."
Citation Requirement
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Bibliographical Citation
International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2000: ympäristö II: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.1 (2006-05-08). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD0115
Deposit Requirement
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Disclaimer
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Other Material
See downloadable files at the top of the page.
Related Materials
Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-88 (COM) - EU:n versio ILOn ammattiluokitus ISCO-88:sta
Related Publications
Nyman, Markku (2008). Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki [verkkodokumentti]. Oulu: Hyvän mielen talo ry. http://www.hyvanmielentalo.fi/media/julkaisut/Nyman_kansalaisyhteiskunta_secured.pdf [viitattu 8.9.2009].
Nurmela, Juha & Kiianmaa, Nelli & Tanskanen, Eero (2001). Kestävän kehityksen tuki ry? Tietoaika 4/2001, 10-13.
Jääskeläinen, Kersti (2003). Suomalaisten ympäristöarvot ja yksilön valinnat. Tutkimus sosiaalisen aseman vaikutuksesta suhtautumisessa ympäristösuojeluun. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.
Haanpää, Leena (2007). Colour green. A structural approach to the environment-consumption nexus. Turku: Turun kauppakorkeakoulu. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja A; 7/2007.
Haanpää, Leena (2005b). Vihreyden tavoittelusta totunnaisiin kulutustapoihin. Teoksessa: Kuluttava nuoruus (toim. Minna Autio & Petri Paju), 114-127. Helsinki: Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA) & Nuorisotutkimusverkosto & Stakes. Nuorten elinolot -vuosikirja; V & Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja; 62 & Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja; 32.
Ekblom, Marja-Leena (2003). Suomalaiset naiset ja ympäristö. Tutkimus naisten ympäristömyönteisyyden taustatekijöistä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma.
Nordberg, Juhana (2016). Suomalaisten ympäristöasenteiden muutos ja väestöryhmittäiset profiilit 2000-luvulla. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.
Vanheuvelen, Tom. 2017. Unequal views of inequality: Cross-national support for redistribution 1985-2011. Social Science Research 64: 43-66.
Christiansen, Lone, Huidan Lin, Joana Pereira, Petia Topalova, and Rima Turk. 2017. Unlocking the Potential of Greater Female Employment in Europe. Intereconomics 52(1): 5-16.
Jaeger, Mads Meier. 2018. Religion and Aggregate Support for Redistribution. Acta Sociologica Online First.
Vanheuvelen, Tom and Copas, Kathy 2018. The Intercohort Dynamics of Support for Redistribution in 54 Countries, 1985-2017. Societies 8(3).
Liikamaa, Anri (2022). Arvojen ja toiminnan välinen ristiriita lentomatkustuksessa - Ilmastohuoli ja oma toimijuus Suomessa 2000 - 2019. Talous- ja sosiaalihistorian kandidaatintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Study description in machine readable DDI-C 2.5 format
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.