Aineiston nimi

ISSP 2000: ympäristö II: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD0115

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD0115
https://doi.org/10.60686/t-fsd0115

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)

Muut tekijät

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Ylitalo, Marko (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Aineisto on vuoden 2000 kansainvälisen ISSP-tutkimuksen Suomen osuus. Tässä aineistossa on lisäksi mukana muutama kansallinen kysymys (kysymykset 5, 6, 29, 48 ja 52), joita ei ole kansainvälisessä vertailuaineistossa. Tutkimuksessa kartoitetaan laajasti ihmisten ympäristöasenteita ja mielipiteitä ympäristönsuojelusta. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan useita väittämiä, jotka koskivat ympäristönsuojelua, talouskasvua, eläinkokeita, luonnon pyhyyttä, nykyistä elämäntapaamme, kasvihuoneilmiötä, lääketiedettä, maailman nykytilaa ja tulonjakoa. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan, kuinka halukas hän itse olisi erilaisiin uhrauksiin ympäristön puolesta ja kuinka vaarallisia hänen mielestään ympäristölle ovat teollisuuden aiheuttama ilmansaastuminen, maanviljelyksessä käytettävät myrkyt, kasvihuoneilmiö, geneettinen muuntelu, ydinvoimalat ja Suomen järvien ja jokien saastuminen. Vastaajalta kysyttiin myös, pitäisikö hallituksen pakottaa ihmiset suojelemaan ympäristöä, toimiiko Suomi maailmanlaajuisen ympäristönsuojelun hyväksi, pitäisikö ympäristöongelmia varten olla kansainvälisiä sopimuksia ja hidastuuko Suomen talouskasvu ellemme huolehdi ympäristöstämme paremmin. Lisäksi kysyttiin, miten paljon vastaaja luottaa eri tahojen, kuten elinkeinoelämän, ympäristöjärjestöjen, ministeriöiden, Euroopan unionin, tutkimusorganisaatioiden ja eri tiedotusvälineiden antamaan tietoon saasteiden aiheuttajista.

Vastaajaan omaan käyttäytymiseen liittyen kysyttiin, miten usein hän rajoittaa oman auton käyttöä ympäristösyistä, kuinka usein hän lajittelee jätteitä, onko hän jäsenenä jossain luonnon- tai ympäristönsuojeluryhmässä ja onko hän viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana ottanut osaa mielenosoitukseen ympäristöasian hyväksi tai lahjoittanut rahaa jollekin ympäristönsuojelujärjestölle. Lisäksi tiedusteltiin vastaajan näkemystä Jumalasta. Mukana on myös muutamia yhteiskuntaa yleisesti koskevia kysymyksiä. Vastaajilta kysyttiin, mikä on valtiovallan vastuu tuloerojen pienentämisessä ja mitkä ovat valtion tärkeimmät tehtävät, ja onko tieteestä enemmän haittaa kuin hyötyä. Taustatietoina kerättiin tietoja vastaajan työssäkäynnistä, viikottaisesta työajasta, ammatista, siviilisäädystä, ammattiyhdistysjäsenyydestä, uskonnollisuudesta, koulutuksesta, iästä, sukupuolesta, puoluepoliittisesta suuntautuneisuudesta, äänestyskäyttäytymistä edellisissä vaaleissa, työpaikan koosta, asumismuodosta, asuinalueesta ja kotitalouden koosta sekä puolison koulutuksesta, työssäkäynnistä ja ammatista.

Asiasanat

autoilu; elintaso; energiansäästö; energiapolitiikka; ilman saastuminen; jätteet; kasvihuoneilmiö; kierrätys; liikenne; luonnonsuojelu; luonto; saastuminen; tiedonvälitys; torjunta-aineet; vesien saastuminen; ydinvoimalat; ympäristöaktivismi; ympäristömerkintä; ympäristönsuojelu; ympäristöongelmat; ympäristöpolitiikka; ympäristötietoisuus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Luonnontieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Ympäristönsuojelu ja ympäristöongelmat (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos
• Tilastokeskus
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2000

Aineistonkeruun ajankohta

2000-11-01 – 2001-01-26

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Aluemuuttuja ja kielimuuttuja on yhdistetty aineistoon Tilastokeskuksen rekisteristä.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäpäivä. Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 2364 (94.6%) ja ruotsinkielisiä 136 (5.4%). Kaksi karhukierrosta.

Analyysikelpoisia lomakkeita palautettiin 1528. Kato: ei vastannut 907, kieliongelma 1, osoite tuntematon 5, kieltäytyi 13, sairas 5, palauttanut tyhjän lomakkeen 38, ulkomailla 4, yht. 972.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

61,30

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.1

Katso myös

FSD2620 ISSP 2010: ympäristö III: Suomen aineisto

FSD3513 ISSP 2020: ympäristö IV: Suomen aineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Ruotsinkielisissä lomakkeissa oli toiseksi viimeisessä, henkilökohtaisia tuloja koskevassa kysymyksessä 59 käännösvirhe. Siinä kysyttiin samaa asiaa kuin kysymyksessä 60 eli kotitalouden kokonaistuloja. Näiden osalta ainoastaan yhden aikuisen talouksien osalta voidaan kyseiselle muuttujalle saada arvo.

Kysymyksiin 36-43 liittyvät muuttujat ovat Ympäristöministeriön rahoittamia ja puuttuvat arkistoidusta aineistosta.

Painokertoimet

"Aineistossa on mukana kaksi painomuuttujaa: kalibrointipaino ja analyysipaino. Painoilla vähennetään kadon aiheuttamaa harhaa. Painojen laskemisessa käytettiin seuraavia väestöjakaumia: 1) sukupuoli, 2) ikäluokka (15-19, 20-24, ..., 64-69, 70-74), 3)kunta ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - maaseutu). Kalibrointipainojen summa on väestön lukumäärä; analyysipainojen keskiarvo on yksi ja summa 1528 eli havaintojen lukumäärä."

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2000: ympäristö II: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.1 (2006-05-08). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD0115

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja ja koko kansainvälinen aineisto (sis. englanninkielisen Suomen aineiston) on saatavana Saksan tietoarkistosta GESISistä: ZA3440: International Social Survey Programme: Environment II - ISSP 2000.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-88 (COM) - EU:n versio ILOn ammattiluokitus ISCO-88:sta

Julkaisut aineistosta

Nyman, Markku (2008). Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki [verkkodokumentti]. Oulu: Hyvän mielen talo ry. http://www.hyvanmielentalo.fi/media/julkaisut/Nyman_kansalaisyhteiskunta_secured.pdf [viitattu 8.9.2009].

Nurmela, Juha & Kiianmaa, Nelli & Tanskanen, Eero (2001). Kestävän kehityksen tuki ry? Tietoaika 4/2001, 10-13.

Jääskeläinen, Kersti (2003). Suomalaisten ympäristöarvot ja yksilön valinnat. Tutkimus sosiaalisen aseman vaikutuksesta suhtautumisessa ympäristösuojeluun. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.

Haanpää, Leena (2007). Colour green. A structural approach to the environment-consumption nexus. Turku: Turun kauppakorkeakoulu. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, sarja A; 7/2007.

Haanpää, Leena (2005b). Vihreyden tavoittelusta totunnaisiin kulutustapoihin. Teoksessa: Kuluttava nuoruus (toim. Minna Autio & Petri Paju), 114-127. Helsinki: Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA) & Nuorisotutkimusverkosto & Stakes. Nuorten elinolot -vuosikirja; V & Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja; 62 & Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja; 32.

Ekblom, Marja-Leena (2003). Suomalaiset naiset ja ympäristö. Tutkimus naisten ympäristömyönteisyyden taustatekijöistä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma.

Nordberg, Juhana (2016). Suomalaisten ympäristöasenteiden muutos ja väestöryhmittäiset profiilit 2000-luvulla. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.

Russell Dalton & Robert Rohrschneider (2015) Environmental concerns during a time of duress: an introduction, Environmental Politics, 24:4, 523-529, DOI: 10.1080/09644016.2015.1023577

Vanheuvelen, Tom. 2017. Unequal views of inequality: Cross-national support for redistribution 1985-2011. Social Science Research 64: 43-66.

Christiansen, Lone, Huidan Lin, Joana Pereira, Petia Topalova, and Rima Turk. 2017. Unlocking the Potential of Greater Female Employment in Europe. Intereconomics 52(1): 5-16.

Jaeger, Mads Meier. 2018. Religion and Aggregate Support for Redistribution. Acta Sociologica Online First.

Vanheuvelen, Tom and Copas, Kathy 2018. The Intercohort Dynamics of Support for Redistribution in 54 Countries, 1985-2017. Societies 8(3).

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Liikamaa, Anri (2022). Arvojen ja toiminnan välinen ristiriita lentomatkustuksessa - Ilmastohuoli ja oma toimijuus Suomessa 2000 - 2019. Talous- ja sosiaalihistorian kandidaatintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.

Rybak, Adam (2023) Survey Mode and Nonresponse Bias: A Meta-Analysis Based on the Data from the International Social Survey Programme Waves 1996-2018 and the European Social Survey Rounds 1 to 9. PloS one 18(3). doi: 10.1371/journal.pone.0283092.

Kołczyńska, Marta; Jabkowski, Piotr and Eckman, Stephanie (2023) Interviewer Involvement in Respondent Selection Moderates the Relationship between Response Rates and Sample Bias in Cross-National Survey Projects in Europe. In: Journal of Survey Statistics and Methodology: 1-13. https://doi.org/10.1093/jssam/smad013