Study title

ISSP 2002: perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit III: Suomen aineisto

Dataset ID Number

FSD0119

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD0119
https://doi.org/10.60686/t-fsd0119

Data Type

Quantitative

Authors

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)

Other Identification/Acknowledgements

• Anttonen, Anneli (Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos)
• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Jalovaara, Marika (Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Abstract

Tutkimuksen teemoina ovat perhe, työ ja kotityöt. Työelämään liittyen kysyttiin, onko vastaaja koskaan muuttanut työaikaansa tai työtehtäviään tai jäänyt pois ansiotyöstä hoitaakseen jotakuta henkilöä tai ovatko perheeseen ja sukuun liittyvät velvollisuudet haitanneet hänen mahdollisuuksiaan työelämässä. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan useita väittämiä, jotka käsittelivät työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja naisten ja miesten rooleja perheessä ja työelämässä. Väittämillä kartoitettiin vastaajan asenteita mm. naisten työssäkäyntiä, kotitalouden työnjakoa, avioliittoa, avioeroa, äitiyslomaa ja lasten päivähoitoa kohtaan.

Kotitöiden työnjakoon liittyvät kysymykset osoitettiin avo- tai avioliitossa oleville. Heiltä tiedusteltiin kuka huolehtii perheen raha-asioista ja kuka perheessä hoitaa pyykinpesun, pienet korjaustyöt, ruokaostokset, sairastuneista perheenjäsenistä huolehtimisen, siivoamisen ja ruoan laittamisen. Edelleen kysyttiin kuinka monta tuntia viikossa vastaaja ja hänen puolisonsa käyttävät kotitöihin, kuinka oikeudenmukainen työnjako on ja kuinka usein perheessä on erimielisyyttä kotitöiden jakamisesta. Lisäksi kysyttiin kuka yleensä päättää lasten kasvatuksesta, viikonlopun viettämisestä tai kodin suurista hankinnoista.

Kaikilta vastaajilta kysyttiin onko heidän elämänsä stressaavaa kotona tai töissä ja onko vastaaja ollut ansio- tai kotitöiden vuoksi uupunut viimeisen kolmen kuukauden aikana. Lisäksi kysyttiin kuinka onnellinen vastaaja kaiken kaikkiaan on ja kuinka tyytyväinen hän on työhönsä ja perhe-elämäänsä. Perheen ja työn yhteensovittamiseen liittyen kysyttiin myös onko vastaaja tai hänen puolisonsa työskennellyt kodin ulkopuolella ennen lasten syntymää, lasten ollessa alle kouluikäisiä, lasten ollessa kouluikäisiä tai kun lapset olivat muuttaneet kotoa pois. Lisäksi kysyttiin kävikö vastaajan äiti ansiotyössä vastaajan ollessa lapsi ja mitä mieltä vastaaja on siitä, että nainen työskentelee kodin ulkopuolella silloin kun pariskunnalla ei vielä ole lapsia.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, puolison ammatti, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta.

Keywords

ansiotyö; arki; asenteet; ihmissuhteet; kotityö; naisen asema; onnellisuus; parisuhde; perhe-elämä; perheet; sukupuoliroolit; työelämä; työnjako; työssäkäynti; uupumus

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDA Topic Classification)
• Sukupuoli ja sukupuoliroolit (CESSDA Topic Classification)

Series

ISSP (International Social Survey Programme)

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• Tilastokeskus

Data Producers

• Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos
• Tilastokeskus
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Time Period Covered

2002

Collection Dates

2002-10-25 – 2003-01-07

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Data Sources

Maakunta- ja kielimuuttujat perustuvat rekisteritietoihin.

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2498, joista suomenkielisiä 2360 (94,5 %) ja ruotsinkielisiä 138 (5,5 %). Näistä osoite oli tuntematon tai asui ulkomailla yhteensä 10, joten lomake lähetettiin 2488 henkilölle. Lomakkeita palautettiin 1353. Kato: yhteensä 1135, joista kieltäytyneitä 15 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1120.

Collection Mode

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

54,30

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

2.0

Related Datasets

FSD2820 ISSP 2012: perhe, työ ja sukupuoliroolit IV: Suomen aineisto

FSD3756 ISSP 2022: perhe, työ ja sukupuoliroolit V: Suomen aineisto

Completeness of Data and Restrictions

Ammattimuuttujat on luokiteltu ISCO88-luokituksen mukaan.

Weighting

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS2-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja Ahvenanmaa yhdistettiin Etelä-Suomeen, 4) kuntatyyppi (maaseutu - kaupunki). Ensimmäinen painomuuttuja (paino_1) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (paino_2) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2002: perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit III: Suomen aineisto [data]. Dataversio 2.0 (2018-07-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd0119; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD0119

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Other Material

See downloadable files at the top of the page.

Lisätietoja ja koko kansainvälinen aineisto (sis. englanninkielisen Suomen aineiston) on saatavana Saksan tietoarkistosta GESISistä: ZA3880: International Social Survey Programme: Family and Changing Gender Roles III - ISSP 2002.

Related Materials

Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-88 (COM) - EU:n versio ILOn ammattiluokitus ISCO-88:sta

Related Publications

Tirronen, Katja (2005). Pienten lasten isien asenteet kotityöhön, ansiotyöhön ja perhe-elämään. Savonlinna: Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Kotitaloustieteen pro gradu -tutkielma.

Talvenkorpi, Heidi (2004). "Osaatko sanoa?": posti- ja käyntikyselyiden kautta tarkasteltuna. Kuopio: Kuopion yliopisto. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan pro gradu -tutkielma.

Anttonen, Anneli & Sipilä, Jorma (2007). Care Capital, Stress and Satisfaction. In: Women, Men, Work and Family in Europe (eds. Crompton, Rosmary & Clare Lyonette), 152-170. Palgrave Macmillan, Houndmills.

Oinas, Tomi (2010). Sukupuolten välinen kotityönjako kahden ansaitsijan perheissä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research; 402. URN:ISBN:978-951-39-4117-8

Suolinna, Satu (2012). Ryhmien moniulotteisten erojen testaus. Helsingin yliopisto: Sosiaalitieteiden laitos. Tilastotieteen pro gradu -tutkielma. hdl:10138/33437

Tai, Tsui-O, and Janeen Baxter. 2018. Perceptions of Fairness and Housework Disagreement: A Comparative Analysis. Journal of Family Issues 39(8): 2461-2485. https://doi.org/10.1177/0192513X18758346

Mcginn, Kathleen L., Mayra Ruiz Castro, and Elizabeth Long Lingo. 2018. Learning from Mum: Cross-National Evidence Linking Maternal Employment and Adult Children's Outcomes. Work, Employment & Society Online first.

Schleutker, Elina 2017. Women's work-life preferences: reconceptualization and cross-country description over time. European Societies 19(3): 292-312.

Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.

Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.

Kleven, Henrik Jacobsen, and Camille Landais. 2017. Gender Inequality and Economic Development: Fertility, Education and Norms. Economica 84(334): 180-209.

Ugur, Zeynep B. (2019): Does Having Children Bring Life Satisfaction in Europe?. In: Journal of Happiness Studies: An Interdisciplinary Forum on Subjective Well-Being: 22. https://doi.org/10.1007/s10902-019-00135-5.

Ariely, Gal (2019): The nexus between globalization and ethnic identity: A view from below. In: Ethnicities 19 (5): 763783. https://doi.org/10.1177/1468796819834951.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Neimanns, Erik. 2021. Unequal benefits - diverging attitudes? Analysing the effects of an unequal expansion of childcare provision on attitudes towards maternal employment across 18 European countries. Journal of Public Policy 41(2):251-76. doi: 10.1017/S0143814X19000333.

Mandel, H. and Lazarus, A. 2021. Contextual Effects on the Gendered Division of Housework: A Cross-Country and Cross-Time Analysis. Sex Roles. doi: 10.1007/s11199-020-01215

Jozwiak, Andreas (2021): It's a Family (Policy) Affair: Family Policies and Heterogeneity in Gender Attitudes. In: Social Politics: International Studies in Gender, State & Society: 215-239. doi:10.1093/sp/jxab007

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.

Raudenská, Petra (2023) Single-item measures of happiness and life satisfaction: the issue of cross-country invariance of popular general well-being measures. Humanities and Social Sciences Communications 10, 861 (2023). https://doi.org/10.1057/s41599-023-02299-1

Rybak, Adam (2023) Survey Mode and Nonresponse Bias: A Meta-Analysis Based on the Data from the International Social Survey Programme Waves 1996-2018 and the European Social Survey Rounds 1 to 9. PloS one 18(3). doi: 10.1371/journal.pone.0283092.

Kołczyńska, Marta; Jabkowski, Piotr and Eckman, Stephanie (2023) Interviewer Involvement in Respondent Selection Moderates the Relationship between Response Rates and Sample Bias in Cross-National Survey Projects in Europe. In: Journal of Survey Statistics and Methodology: 1-13. https://doi.org/10.1093/jssam/smad013