Authors

• Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Kuitunen, Soile (Turun yliopisto. Valtio-opin laitos)

Keywords

ehdokkaat, julkinen hallinto, julkiset palvelut, kansalaisuus, kunnanvaltuutetut, kunnat, kuntavaalit, luottamushenkilöt, naisen asema, politiikka, vaikuttaminen

Abstract

Tutkimus kartoittaa kunnallisvaaliehdokkuuden motiiveja, käsityksiä valtuutetun tehtävästä ja roolista, kunnan palveluista ja niiden kehittämisestä. Aluksi kysyttiin vastaajien puoluejäsenyydestä ja luottamustehtävistä. Ehdokkuutta koskevilla kysymyksillä selvitettiin vaalikampanjan tukiryhmä ja kannustajat. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan näiden eri tahojen merkitystä ehdokkaaksi asettumiselle. Kyselyssä selvitetään vastaajan käsityksiä puolueiden tai valitsijayhdistysten toiminnasta ehdokkaiden asettamisessa. Lisäksi kysyttiin vastaajien mielipidettä siitä, voisivatko he kuvitella olevansa jonkin muun puolueen ehdokkaita.

Käsityksiä kunnanvaltuutetun tehtävistä selvitettiin pyytämällä vastaajia arvottamaan erilaisia ominaisuuksia, joita kunnanvaltuutetulla voisi olla. Vastaajilta kysyttiin myös, miten he suhtautuisivat edustajatoveriinsa, joka esimerkiksi asettaa julkisesti kyseenalaiseksi toisen valtuutetun vakaumuksen tai jos joku valtuutettu ei ota riittävästi kantaa asioihin. Lisäksi valtuutetun tehtävistä esitettiin erilaisia väittämiä ja vastaajaa pyydettiin arvioimaan näiden tehtävien tärkeyttä. Vastaajilta kysyttiin myös yhteiskunnan jäsenyyden ja kansalaisuuden sisältöä ja merkitystä.

Vastaajilta selvitettiin myös käsityksiä naisten asemasta politiikassa. Myös kuntien palveluiden ja toimien hoidosta kysyttiin mielipiteitä. Vastaajat arvioivat sosiaalitoimen, terveydenhuollon, sivistys- ja kulttuuritoimen ja teknisten palvelujen toimivuutta sekä kertoivat, mihin kunnan palveluihin tulisi panostaa entistä enemmän tai vähemmän ja mitä toimenpiteitä ja ratkaisuja vastaajat pitivät tärkeimpinä kunnan palvelutuotannon kehittämisessä. Lisäksi vastaajien käsityksiä omista vaikutusmahdollisuuksistaan selvitettiin.

Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajien ikä, sukupuoli, kieli, siviilisääty, alaikäisten lasten lukumäärä ja koulutus. Mukana on myös vastaajan äänimäärää ja valituksi tulemista kuvaavat muuttujat.