Authors

• Pekola-Sjöblom, Marianne (Suomen Kuntaliitto)
• Mäki-Lohiluoma, Kari-Pekka (Suomen Kuntaliitto)

Keywords

alueellinen identiteetti, asuinpaikat, asuminen, ehdokkaat, julkiset palvelut, järjestötoiminta, kansalaiset, kansalaisuus, kunnallishallinto, kunnallispolitiikka, kunnat, kuntavaalit, luottamushenkilöt, mielipiteet, osallistuminen, poliittinen osallistuminen, politiikka, vaalit, vaikuttaminen, äänestyskäyttäytyminen, äänestäminen

Abstract

KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaan kuuluvissa kunnissa tehdään 10-vuotisen tutkimuskauden aikana kaikkiaan kolme laajaa kuntalaiskyselyä. Tämä ensimmäinen tehtiin 1996. Tässä kyselyssä selvitetään kuntalaisten mielipiteitä kunnallisista palveluista ja kunnan päätöksenteosta. Siinä selvitetään myös kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistapoja ja niiden käytön yleisyyttä.

Vastaajilta kysyttiin mitä mieltä he ovat asumisesta omassa asuinkunnassa ja voisivatko he kuvitella asuvansa koko loppuelämänsä nykyisessä asuinkunnassaan. Vastaajilta kysyttiin myös millaisiin erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin he kokivat kuuluvansa.

Kyselyssä selvitettiin, miten hyvin tai huonosti kunnalliset palvelut, kuten sosiaalitoimi, terveydenhuolto, sivistys- ja kulttuuritoimi ja tekniset palvelut oli hoidettu ja mihin palveluihin kunnan tulisi panostaa enemmän ja mihin vähemmän.

Vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he toimineet jossain kunnallisessa luottamustehtävässä. Äänestämisestä kysyttiin, ovatko he äänestäneet, kuinka tärkeänä vastaajat kokevat äänestämisen ja pääsikö heidän äänestämänsä ehdokas valtuustoon sekä oliko heidän äänestämänsä ehdokas jo aikaisemmin valtuustossa. Lisäksi kysyttiin, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta vastaajat äänestivät lokakuun 1996 kunnallisvaaleissa ja ovatko vastaajien äänestämät ehdokkaat aina samasta puolueesta.

Kyselyssä selvitettiin vastaajien osallistumista erilaisten järjestöjen toimintaan. Heiltä tiedusteltiin myös, miten tärkeänä he pitivät sitä mitä asioita tai tahoja heidän valitsemansa kunnallisvaaliehdokas edustaa.

Lisäksi tutkittiin kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistapoja ja niiden käytön yleisyyttä. Vastaajat arvioivat myös erilaisten vaikutustapojen tehokkuutta. Kysymyksiä oli myös yhteiskunnan jäsenyyden sisällöstä ja merkityksestä. Vastaajat arvioivat, kuinka tärkeinä he pitivät erilaisia kansalaisuuteen liittyviä piirteitä.

Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, kieli, ammatti ja koulutus.