Study title

Finnish National Election Study 2003

Alternative Title

CSES

Dataset ID Number

FSD1260

Persistent identifier

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1260

Data Type

Quantitative

Authors

• Karvonen, Lauri (Åbo Akademi University. Department of Political Science)
• Paloheimo, Heikki (University of Tampere. Department of Political Science and International Relations)

Other Identification/Acknowledgements

• Other members of the Elections and Representative Democracy in Finland study: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi University), Sami Borg (University of Tampere), Kimmo Grönlund (Åbo Akademi University), Mikko Mattila (University of Helsinki), Tom Moring (University of Helsinki), Pertti Pesonen (University of Tampere), Jan Sundberg (University of Helsinki), Risto Sänkiaho (University of Tampere), Hanna Wass (University of Helsinki)

Abstract

The survey consists of two parts which were collected after the 2003 parliamentary elections in Finland with the help of face-to-face interviews and a supplementary, self-administered questionnaire. Swedish-speaking population is over-represented in the data. The interview data is Finland's contribution to the international Comparative Study of Electoral Systems program (CSES).

The survey charted the respondents' participation in campaign activities, for instance, in election events. The respondents were asked how much they had followed the elections in different media and whether it made a difference who is in power. Some themes focused on respondents' voting behaviour in the 1999 parliamentary elections. Opinions on the way democracy works in Finland, performance of the government and the party they voted for in the 1999 parliamentary elections were examined as well as perceptions on how well elections ensure that voters' views are represented by MPs. Political party preference and attitudes to other parties were also studied. The respondents were asked to place different political parties on the left-right axis. Satisfaction with own financial situation and life in general, and expectations of the financial and employment situation of the respondent, his/her family and Finland in the future were explored. The respondents' factual political knowledge was charted with a few questions. They were also presented with a set of attitudinal questions on politics and voting. The respondents were asked whether they had voted in the 2003 parliamentary elections and if not, reasons for not voting. Those who had voted were asked about their party of choice, reasons for choosing that particular party and candidate and which one was more important to them: party or candidate.

The supplementary, self-administered questionnaire charted opinions on current political issues. Sources of information relating to the election were charted. The respondents' willingness and attitudes to social and political participation were also studied. The respondents were presented with general questions and statements pertaining to voting and society. Some topics focused on the effectiveness of election advertisements and different aspects that might have affected respondents' voting decisions. Questions also covered Internet use, for instance, reasons for use, frequency and location. The respondents were asked whether they had followed things related to the elections, politics and society on the Internet and whether they had used candidate selectors / voting advice applications, contacted politicians via the Internet or e-mail or visited the web pages of public administration. Opinions on voting through the Internet were examined.

Variables q19-q22, q51-q65_11, and q67-q80 are national election study variables, variables q23_1-q50 and q66 are CSES variables, variables beginning with 'p' are self-administered questionnaire variables, and the rest are background variables.

Background variables included respondent's age, gender, mother tongue, employment status, occupational group, household composition, income, basic and vocational education, area, region and province of residence and type of municipality.

Keywords

Internet; election campaigns; elections; parliamentary candidates; parliamentary elections; party identification; political allegiance; political attitudes; political awareness; political influence; political interest; political participation; political support; voting; voting advice applications

Topic Classification

• Social sciences (Fields of Science Classification)
• Political behaviour and attitudes (CESSDA Topic Classification)
• Elections (CESSDA Topic Classification)

Series

Finnish National Election Studies

Distributor

Finnish Social Science Data Archive

Access

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Data Collector

• TNS Gallup Finland

Time Period Covered

2003

Collection Dates

2003-03-17 – 2003-05-15

Nation

Finland

Geographical Coverage

Finland

Analysis/Observation Unit Type

Individual

Universe

People aged 18 or over living in Finland (excluding the Åland Islands)

Time Method

Longitudinal: Trend/Repeated cross-section

Sampling Procedure

Probability: Multistage

At the first stage, the primary sampling units were based on two dimensions: NUTS 2 classifications (Southern Finland (NUTS 2 = 1,2), Central Finland (NUTS 2 = 3,4), Northern Finland (NUTS 2 = 5)) and urbanisation (urban and rural municipalities). By linking these two dimensions six primary level strata were obtained. The capital region (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) forms an individual stratum. At the second stage, the strata were divided into smaller areas based on postal codes so that each smaller area had the same number of inhabitants. At the third stage, the number of starting/sampling points inside each stratum is in direct relation to the number of inhabitants in each stratum. Inside each stratum, clusters (postal codes) have been selected using PPS-sampling and each cluster has the same sample size (six interviews). Six subsequent interviews were made using random walking from each randomly sampled starting address. In each target household the person who filled the gender and age criteria was chosen to be interviewed. Data collection began on 17 March 2003, interviewing ended on 30 April 2003 and the deadline for returning the drop-off questionnaire was 15 May 2003.

Collection Mode

Face-to-face interview

Self-administered questionnaire: Paper

Research Instrument

Structured questionnaire

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish, English and Swedish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Number of Cases and Variables

472 variables and 1270 cases.

Data Version

2.0

Completeness of Data and Restrictions

Variables identifying municipality and postal code have been removed from the data. Interviews of the Swedish-speaking population do not include the variables q5_2, q8_1, q10_2, q12, q17_1, q17_2, q18, q91_1, q91_2, q97_2 and q101.

Weighting

The data include a weight variable which adjusts the language ratio of the data to correspond with that of the population in Finland. On 31 December 2002, people living in the Mainland Finland spoke as their first language: Finnish (92,6%), Swedish (5,1%), other language (2,3%). (Source: Statistics Finland, StatFin)

In 2021, updated weight variables were added for the main and self-administered questionnaires to enable more detailed comparison between the Finnish National Election Studies. The researchers recommend using these new weight variables when analysing the data. More information on the weight variables can be found in the attached background information file.

Citation Requirement

The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication.

Bibliographical Citation

Karvonen, Lauri (Åbo Akademi University) & Paloheimo, Heikki (University of Tampere): Finnish National Election Study 2003 [dataset]. Version 2.0 (2021-09-07). Finnish Social Science Data Archive [distributor]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1260

Deposit Requirement

The user shall notify the archive of all publications where she or he has used the data.

Disclaimer

The original data creators and the archive bear no responsibility for any results or interpretations arising from the reuse of the data.

Other Material

See downloadable files at the top of the page.

Comparative Study of Electoral Systems (CSES)

Related Publications

Bengtsson, Åsa (2005). Utmaningar för svensk politik. I: Den finlandssvenska väljaren (Red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund), 127-144. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk.

Bengtsson, Åsa (2012). Väljarnas kandidatval: rörlighet och motiv. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 139-155. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Bengtsson, Åsa & Grönlund, Kimmo (2005). Ehdokasvalinta. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 229-251. Helsinki: WSOY.

Bengtsson, Åsa & Grönlund, Kimmo (2005). Muu poliittinen osallistuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 147-168. Helsinki: WSOY.

Berggren, Niclas & Jordahl, Henrik & Poutvaara, Panu (2011). The Right Look. Conservative Politicians Look Better and Their Voters Reward It. IZA Discussion Paper 5513. Bonn: Institute for the Study of Labor (IZA).

Borg, Sami (2006). Käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 115-127. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Borg, Sami (2006). Osallistuminen vaali- ja puoluedemokratiaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 51-70. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Borg, Sami (2006). Yleinen luottamus eduskuntaan instituutiona. Teoksessa: Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta (toim. Ilkka Ruostetsaari), 99-114. Tampere: Tampereen yliopisto. Studia Politica Tamperensis; 16.

Borg, Sami (2008). Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja; 71.

Borg, Sami (2018). Suurten ikäluokkien poliittinen kiinnittyminen ja äänestysvalinnat 1970-luvulta nykypäivään. Teoksessa: Valta ja politiikka. Juhlakirja Ilkka Ruostetsaarelle hänen 60-vuotispäivänään (toim. Kestilä- Kekkonen, Elina & Raunio, Tapio), 150-171. Tampere: Vastapaino.

Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-483-9

Borg, Sami & Koljonen, Kari (2020). Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-026-7

Borg, Sami & Moring, Tom (2005). Vaalikampanja. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 47-72. Helsinki: WSOY.

Dalton, Russell J. (2021). Modeling Ideological Polarization in Democratic Party Systems. Electoral Studies, Volume 72. https://doi.org/10.1016/j.electstud.2021.102346

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Den finlandssvenska väljaren (2005). Red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk.

Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2008). Suomalaisten politiikkatietämys. Helsinki: Edita Prima. Oikeusministeriön julkaisuja 2008:6.

Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2012). Politiikkatietämys ja poliittinen kiinnostus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 275-291. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Federer-Shtayer, Hila (2012 ) Alignment, realignment and dealignment in multi-party systems: a conceptual and empirical study. Doctoral thesis. Institute of Political Science, Faculty of Social and Behavioural Sciences, Leiden University. hdl:1887/18669

Garzia, D., De Angelis, A. & Pianzola, J. (2014). "The Impact of VAAs on Electoral Participation". In D. Garzia & S. Marschall (eds.), Matching Voters with Parties and Candidates. Voting Advice Applications in a Comparative Perspective. Colchester: ECPR Press.

Giger, Nathalie & Holli, Anne Maria & Lefkofridi, Zoe & Wass, Hanna (2014). The gender gap in same-gender voting. The role of context. In: Electoral Studies 35(3), 303-314.

Grönlund, Kimmo (2005). En bok om svenska väljare i Finland. I: Den finlandssvenska väljaren (red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund), 1-4. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk.

Grönlund, Kimmo (2006). Osallistuva demokratia. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 71-91. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Grönlund, Kimmo (2007). Knowing and Not Knowing: The Internet and Political Information. Scandinavian Political Studies 30(3), 397-418.

Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan & Sänkiaho, Risto & Wass, Hanna (2005). Kiinnittyminen politiikkaan. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 88-118. Helsinki: WSOY.

Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Wass, Hanna (2005). Äänestysosallistuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 119-146. Helsinki: WSOY.

Grönlund, Kimmo & Westinen, Jussi (2012). Puoluevalinta. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 156-188. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Han, Sung Min. 2015. Income inequality, electoral systems and party polarisation, European Journal of Political Research 54(3), 582-600. DOI: 10.1111/1475-6765.12098

Hart, Linda & Kovalainen, Anne & Holli, Anne Maria (2009). Gender and Power in Politics and Business in Finland. In: Kön och makt i Norden: Del I Landsrapporter (eds. Kirsti Niskanen & Anita Nyberg), 65-130. Copenhagen: Nordiska ministerrådet. TemaNord 2009:569.

Heinonen, Marja & Laaninen, Riikka & Paju, Reijo & Rapeli, Lauri (2013). Kyselytutkimuksen edustavuus Suomessa 1973-2011. Katsaus keskeisistä taustatekijöistä. Politiikka: Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu 55 (2013):3, s. 192-199.

Isotalo, Veikko & Järvi, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter, Vaalitutkimuskonsortio (2019). Suomalainen äänestäjä 2003-2019. Helsinki: Oikeusministeriö. http://hdl.handle.net/10138/303991

Jansen, Giedo (2011). Social Cleavages and Political Choices. Large Scale Comparisons of Social Class, Religion and Voting Behaviour in Western Democracies. Nijmegen: Radboud University. ICS Dissertation.

Jansesberger, Viktoria Anna (2020). Participation Patterns of People-Centered-Democrats. Master´s thesis in Political Science, University of Salzburg

Karvonen, Lauri (2009). Politiikan henkilöityminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 94-125. Tampere: Tampere University Press.

Karvonen, Lauri (2010). The Personalization of Politics. A Study of Parliamentary Democracies. Colchester: ECPR Press.

Karvonen, Lauri (2012). Att välja parti och att välja person. I Sphinx årsbok 2011-2012, 41-54. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten.

Karvonen, Lauri (2012). Ehdokasäänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 313-323. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press

Kestilä, Elina & Wass, Hanna (2007). Mielipide-edustavuuden toteutuminen työperäisen maahanmuuton kysymyksessä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Politiikan representaatio, (toim. Kaakkuriniemi, Tapani & Mykkänen, Tapani), Helsinki: Valtiotieteellinen yhdistys.

Kestilä-Kekkonen, Elina (2009). Osallistumattomuutta ja korkeaa luottamusta: Suomalaisten nuorten aikuisten suhde puolueisiin 2000-luvulla. Politiikka 51(2), 96-106.

Kestilä-Kekkonen, Elina & Tiihonen, Aino & Westinen, Jussi (2018). Vääriä kysymyksiä vai vääriä vastauksia? Vasemmisto-oikeisto -ulottuvuus vuosien 2003-2015 vaalitutkimusten valossa. Politiikka 60:2, 92-111.

Kestilä-Kekkonen, Elina & Wass, Hanna (2008). Representation of the work-related immigration issue: positions of the Finnish electorate and MP candidates in the 2003 parliamentary elections. Ethnopolitics 7(4), 425-444.

Mattila, Mikko & Sänkiaho, Risto (2005). Luottamus poliittiseen järjestelmään. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 73-87. Helsinki: WSOY.

Meyer, Thomas (2010). Party competition over time. How voters and intra-party structure constrain party policy shifts. Mannheim: MADOC. urn:nbn:de:bsz:180-madoc-29386

Mykkänen, Juri (2012). Uskonto ja äänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 292-309. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Paljakka, Mari (2022). Äänestysosallistumisen syyperustelut eduskuntavaaleissa 2003 ja 2019. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma.

Paloheimo, Heikki (2003). Miten äänestäjät valitsevat puolueen? Politiikka 45(3), 175-193.

Paloheimo, Heikki (2005). Let the Force Be with the Leader: But Who Is the Leader? In: The Presidentialization of Politics: A Comparative Study of Modern Democracies (ed. Thomas Poguntke & Paul Webb), 246-268. Oxford: Oxford University Press.

Paloheimo, Heikki (2005). Puoluevalinnan tilannetekijät. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 202-228. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2005). Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2006). Asenteet poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 128 - 153. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Paloheimo, Heikki & Borg, Sami (2009). Eduskuntavaalit yleisödemokratian aikakaudella. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 357-376. Tampere: Tampere University Press.

Paloheimo, Heikki & Reunanen, Esa & Suhonen, Pertti (2005). Edustuksellisuuden toteutuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 252-289. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan (2005). Puoluevalinnan perusteet. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 169-201. Helsinki: WSOY.

Papageorgiou, Achillefs (2010). Finnish Parties' Positions in 2007: A Matter of Equilibrium or Voters' Projection? Electoral Studies 29(4), 724-732. doi:10.1016/j.electstud.2010.09.002

Papageorgiou, Achillefs (2010). Simulation Analysis of the Effect of Party Identification on Finnish Parties' Optimal Positions. Scandinavian Political Studies 33(3), 224-247.

Papageorgiou, Achillefs (2011). Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with 'biased' voters: Applications to Finland. Tampere: University of Tampere. Acta Universitatis Tamperensis; 1609/Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1069. urn:isbn:978-951-44-8438-4

Pesonen, Pertti (2004). Dangerous Curves in Finnish Elections: A Sweet Victory and a Sour Honeymoon. Journal of Social Research 2004:2, 275-295.

Pesonen, Pertti & Borg, Sami (2005). Eduskuntavaalit 2003. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 28-46. Helsinki: WSOY.

Pikkala, Sari (2016). Naiset ja miehet äänestäjinä. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 398-414. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Quinlan, Stephen (2012). The Conundrum of Youth Turnout. A Cross-national Examination of Generational Processes. Dublin, IE: University College Dublin, IE. Doctoral Dissertation.

Rapeli, Lauri (2010). Politiikkatietämyksen ajallinen vaihtelu Suomessa. Politiikka, 52(2), 133-139.

Rapeli, Lauri (2010). Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C;296.

Rapeli, Lauri (2014). Eduskunta ja kansalaismielipide. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 51-65. Helsinki: Gaudeamus.

Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Ruusulaakso, Ari (2012). Miksi työtön ei äänestä? Tutkimus työttömien äänestämisestä vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://hdl.handle.net/10138/36797

Sharkansky, Mattan (2015). Prime Ministers' Effect on Voting Behavior and on the Distribution of Resources. Rochester, N.Y.: University of Rochester. Political Science Ph.D. Theses. http://hdl.handle.net/1802/30217

Siitonen, Mikko (2007). Äänestääkö vai ei? Äänestysaktiivisuus vuosien 1979, 1991 ja 2003 eduskuntavaaleissa. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Smets, Kaat (2010). A Widening Generational Divide? Assessing the Age Gap in Voter Turnout Between Younger and Older Citizens. Firenze: European University Institute. DOI:10.2870/15899

Smets, Kaat (2013). De opkomstkloof tussen jong volwassenen en ouderen in nationale verkiezingen. Een vergelijkend onderzoek (The Age Gap in Voter Turnout Between Young Adults and Older Citizens in National Elections. A Comparative Study). Res Publica 55(1), 11-36.

Strandberg, Kim (2016). Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003-2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 95-116. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017) Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters. Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106.

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017). Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters' Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106. DOI:10.1111/1467-9477.12082

Sundberg, Jan & Wilhelmsson, Niklas & Bengtsson, Åsa (2005). Svenskt och finskt väljarbeteende. I: Den finlandssvenska väljaren (red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund), 23-56. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk.

Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Tiihonen, Aino (2015). Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511022409

Tiihonen, Aino (2016). Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 321-342. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Tiihonen, Aino & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi & Rapeli, Lauri (2016). Puoluekannan periytyminen vanhemmilta lapsille. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 298-320. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (2009). Toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki. Tampere: Tampere University Press.

Valovirta, Viljo (2009). Viestinnällistyneen politiikan verkko. Tutkimus puolueiden verkkokampanjoinnista eduskuntavaaleissa 2007. Tampereen yliopisto: Politiikan tutkimuksen laitos. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Wass, Hanna (2007). Generations and socialization into electoral participation. Scandinavian Political Studies 30(1), 1-19.

Wass, Hanna (2007). The effects of age, generation and period on turnout in Finland 1975-2003. Electoral Studies 26(3), 648-659.

Wass, Hanna (2008). Generations and turnout: Generational effect in electoral participation in Finland. Helsinki: University of Helsinki. Department of Political Science. Acta Politica 35.

Wass, Hanna & Borg, Sami (2012). Äänestysaktiivisuus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 97-115. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Westinen, J. 2015. Cleavages - Dead and Gone? An Analysis of Cleavage Structure and Party Choice in Contemporary Finland. Scandinavian Political Studies, 38:3, 277-300. DOI: 10.1111/1467-9477.12046

Westinen, Jussi (2011). Yhteiskunnallisten ristiriitaulottuvuuksien ja puoluevalinnan suhde eduskuntavaaleissa 1991-2007. Tilastollinen analyysi. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Westinen, Jussi (2016). Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 249-272. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1