Aineiston nimi

Eduskuntavaalitutkimus 2003

Aineiston rinnakkainen nimi

CSES

Aineistonumero

FSD1260

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1260
https://doi.org/10.60686/t-fsd1260

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Karvonen, Lauri (Åbo Akademi. Statsvetenskapliga institutionen)
• Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)

Muut tekijät

• Vaalit ja edustuksellinen demokratia Suomessa -tutkimusryhmän muut jäsenet: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi), Sami Borg (Tampereen yliopisto), Kimmo Grönlund (Åbo Akademi), Mikko Mattila (Helsingin yliopisto), Tom Moring (Helsingin yliopisto), Pertti Pesonen (Tampereen yliopisto), Jan Sundberg (Helsingin yliopisto), Risto Sänkiaho (Tampereen yliopisto), Hanna Wass (Helsingin yliopisto)

Sisällön kuvaus

Tämä vaalitutkimus koostuu kahdesta vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastatteluina kerätystä aineistosta ja nk. perävaunulomakkeella kysytystä aineistosta. Aineisto sisältää yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä. Käyntihaastatteluaineisto on Suomen osuus kansainvälisestä CSES-hankkeesta.

Tutkimuksen ensimmäisessä kyselyosuudessa vastaajilta selvitettiin mitä asioita he olivat tehneet vaalien yhteydessä, esimerkiksi olivatko he osallistuneet vaalitilaisuuksiin. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka paljon he olivat seuranneet eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Vastaajilta kysyttiin, onko sillä merkitystä kenellä on poliittinen päätösvalta, ovatko he tyytyväisiä demokratian toimivuuteen Suomessa, mitä mieltä he ovat hallituksen toiminnasta, olivatko he äänestäneet vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ja miten heidän tuolloin äänestämänsä puolue oli viimeisten neljän vuoden aikana menestynyt. Käsityksiä vaaleista selvitettiin kysymällä kuinka hyvin vaalit turvaavat sen, että edustajien mielipiteet edustavat äänestäjien mielipiteitä. Lisäksi selvitettiin mitä puoluetta vastaajat kannattavat ja suhtautuvatko he muihin puolueisiin myönteisesti vai kielteisesti sekä miten he sijoittavat eri puolueet vasemmisto-oikeisto -akselille. Heiltä kysyttiin myös tyytyväisyyttä omaan taloudelliseen tilanteeseensa ja elämäänsä ylipäätään sekä tulevaisuuden näkymiä oman, perheen ja Suomen taloudellisen ja työllisyystilanteen suhteen. Vastaajien tietämystä nykyisestä eduskunnasta kysyttiin mm. tiedustelemalla mitkä ovat eduskunnan neljä suurinta puoluetta. Erilaisilla väittämillä selvitettiin vastaajien käsityksiä politiikasta ja äänestämiseen liittyvistä asioista. Vastaajilta kysyttiin myös olivatko he äänestäneet vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ja jos eivät olleet niin mikä siihen oli syynä. Niiltä jotka ilmoittivat äänestäneensä kysyttiin, mitä puoluetta he olivat äänestäneet ja miksi juuri tätä puoluetta. Lisäksi heiltä kysyttiin syitä ehdokkaan valintaan sekä kumpaa he pitivät tärkeämpänä valintakriteerinä: puoluetta vai ehdokasta.

Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin mielipiteitä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä. Vastaajilta kysyttiin, mistä lähteistä he olivat saaneet äänestyspäätöksen kannalta tarpeellista tietoa. Lisäksi selvitettiin vastaajien halukkuutta ja suhtautumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen osallistumiseen. Vastaajille esitettiin joukko äänestämiseen ja yhteiskuntaan yleisesti liittyviä kysymyksiä ja väittämiä. Lisäksi selvitettiin käsityksiä vaalimainonnan tehosta ja otettiin selvää vastaajien Internetin käyttötarkoituksista, käytön useutta ja -paikkaa. Tarkemmin tiedusteltiin, ovatko vastaajat seuranneet eduskuntavaaleihin liittyviä tai politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevia asioita Internetin välityksellä, ovatko vastaajat käyttäneet julkishallinnon kotisivuja tai vaalikoneita tai ottaneet yhteyttä johonkin poliitikkoon sähköpostin tai Internetin välityksellä ja voisivatko he äänestää eduskuntavaaleissa Internetin avulla. Lisäksi selvitettiin kuuluvatko vastaajat erityyppisiin järjestöihin. Äänestämiseen liittyen kysyttiin eri asioiden vaikutusta äänestyspäätökseen. Tutkimusaineiston muuttujat q19-q22, q51-q65_11 ja q67-q80 ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, muuttujat q23_1-q50 ja q66 ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia ja loput muuttujat ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. asuinalue, kuntaryhmä, maakunta, tulot, äidinkieli, ikä, koulutus, työssäkäynti ja sukupuoli.

Asiasanat

Internet; eduskuntavaalit; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; tulevaisuudenodotukset; vaalikampanjat; vaalit; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vaalit, ehdokkaat ja kansanäänestykset (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• TNS Gallup

Ajallinen kattavuus

2003

Aineistonkeruun ajankohta

2003-03-17 – 2003-05-15

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomessa asuva 18 vuotta täyttänyt väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Otannan ensi vaiheessa jaettiin Suomi kuuteen osaan NUTS2-luokituksen (Etelä-Suomi (NUTS2=1,2), Keski-Suomi (NUTS2=3,4) ja Pohjois-Suomi (NUTS2=5)) ja kaupungistumisasteen (kaupunkimaiset kunnat ja maaseutumaiset kunnat) mukaan, jolloin saatiin kuusi ositetta. Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) muodostaa oman ositteensa. Otannan toisessa vaiheessa ositteet jaettiin pienemmiksi alueiksi postinumeroiden perusteella niin, että jokaisessa näin muodostetussa pienemmässä alueessa oli saman verran asukkaita. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaiselta alueelta poimittiin lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten on tehty kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta on valittu se henkilö, joka täyttää valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot. Aineiston keruu aloitettiin 17.3.2003 ja lopetettiin osissa siten, että haastattelut päättyivät 30.4.2003 ja perävaunulomakkeiden palautus päättyi 15.5.2003.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi, englanti ja ruotsi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

472 muuttujaa ja 1270 havaintoa.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2556 Eduskuntavaalitutkimukset 2003-2019: yhdistetty aineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu postinumeromuuttuja. Ruotsinkielisten käyntihaastattelut eivät sisällä muuttujia q5_2, q8_1, q10_2, q12, q17_1, q17_2, q18, q91_1, q91_2, q97_2 ja q101.

Painokertoimet

Aineisto sisältää kielipainon (painokie), joka korjaa aineiston kielisuhteet väestön todellisia kielisuhteita vastaavaksi. Manner-Suomen väestöstä oli 31.12.2002 suomenkielisiä 92,6 %, ruotsinkielisiä 5,1 % ja muita 2,3 % (lähde: Tilastokeskus, StatFin).

Vuonna 2021 aineistoon on lisätty pääkyselylomakkeelle ja perävaunulomakkeelle uudet painomuuttujat, jotka mahdollistavat paremmin ajallisen vertailtavuuden eduskuntavaalitutkimusaineistojen välillä. Tutkijat suosittelevat käyttämään analyyseissa näitä päivitettyjä painomuuttujia. Painomuuttujien muodostuksesta kerrotaan tarkemmin liitteenä olevassa taustatietotiedostossa.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Karvonen, Lauri (Åbo Akademi) & Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto): Eduskuntavaalitutkimus 2003 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2021-09-07). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1260

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Comparative Study of Electoral Systems (CSES) -hankkeen verkkosivut

Julkaisut aineistosta

Den finlandssvenska väljaren (2005). Red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk.

Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (2009). Toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki. Tampere: Tampere University Press.

Westinen, Jussi (2011). Yhteiskunnallisten ristiriitaulottuvuuksien ja puoluevalinnan suhde eduskuntavaaleissa 1991-2007. Tilastollinen analyysi. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Wass, Hanna (2007). The effects of age, generation and period on turnout in Finland 1975-2003. Electoral Studies 26(3), 648-659.

Wass, Hanna (2008). Generations and turnout: Generational effect in electoral participation in Finland. Helsinki: University of Helsinki. Department of Political Science. Acta Politica 35.

Valovirta, Viljo (2009). Viestinnällistyneen politiikan verkko. Tutkimus puolueiden verkkokampanjoinnista eduskuntavaaleissa 2007. Tampereen yliopisto: Politiikan tutkimuksen laitos. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Sundberg, Jan & Wilhelmsson, Niklas & Bengtsson, Åsa (2005). Svenskt och finskt väljarbeteende. I: Den finlandssvenska väljaren (red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund), 23-56. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk.

Siitonen, Mikko (2007). Äänestääkö vai ei? Äänestysaktiivisuus vuosien 1979, 1991 ja 2003 eduskuntavaaleissa. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Rapeli, Lauri (2010). Politiikkatietämyksen ajallinen vaihtelu Suomessa. Politiikka, 52(2), 133-139.

Rapeli, Lauri (2010). Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C;296.

Pesonen, Pertti & Borg, Sami (2005). Eduskuntavaalit 2003. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 28-46. Helsinki: WSOY.

Pesonen, Pertti (2004). Dangerous Curves in Finnish Elections: A Sweet Victory and a Sour Honeymoon. Journal of Social Research 2004:2, 275-295.

Papageorgiou, Achillefs (2010). Finnish Parties' Positions in 2007: A Matter of Equilibrium or Voters' Projection? Electoral Studies 29(4), 724-732. doi:10.1016/j.electstud.2010.09.002

Papageorgiou, Achillefs (2010). Simulation Analysis of the Effect of Party Identification on Finnish Parties' Optimal Positions. Scandinavian Political Studies 33(3), 224-247.

Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan (2005). Puoluevalinnan perusteet. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 169-201. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki & Reunanen, Esa & Suhonen, Pertti (2005). Edustuksellisuuden toteutuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 252-289. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki & Borg, Sami (2009). Eduskuntavaalit yleisödemokratian aikakaudella. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 357-376. Tampere: Tampere University Press.

Paloheimo, Heikki (2003). Miten äänestäjät valitsevat puolueen? Politiikka 45(3), 175-193.

Paloheimo, Heikki (2005). Let the Force Be with the Leader: But Who Is the Leader? In: The Presidentialization of Politics: A Comparative Study of Modern Democracies (ed. Thomas Poguntke & Paul Webb), 246-268. Oxford: Oxford University Press.

Paloheimo, Heikki (2005). Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2005). Puoluevalinnan tilannetekijät. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 202-228. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2006). Asenteet poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 128 - 153. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Mattila, Mikko & Sänkiaho, Risto (2005). Luottamus poliittiseen järjestelmään. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 73-87. Helsinki: WSOY.

Karvonen, Lauri (2010). The Personalization of Politics. A Study of Parliamentary Democracies. Colchester: ECPR Press.

Kestilä-Kekkonen, Elina (2009). Osallistumattomuutta ja korkeaa luottamusta: Suomalaisten nuorten aikuisten suhde puolueisiin 2000-luvulla. Politiikka 51(2), 96-106.

Karvonen, Lauri (2009). Politiikan henkilöityminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 94-125. Tampere: Tampere University Press.

Hart, Linda & Kovalainen, Anne & Holli, Anne Maria (2009). Gender and Power in Politics and Business in Finland. In: Kön och makt i Norden: Del I Landsrapporter (eds. Kirsti Niskanen & Anita Nyberg), 65-130. Copenhagen: Nordiska ministerrådet. TemaNord 2009:569.

Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Wass, Hanna (2005). Äänestysosallistuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 119-146. Helsinki: WSOY.

Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan & Sänkiaho, Risto & Wass, Hanna (2005). Kiinnittyminen politiikkaan. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 88-118. Helsinki: WSOY.

Grönlund, Kimmo (2005). En bok om svenska väljare i Finland. I: Den finlandssvenska väljaren (red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund), 1-4. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk.

Grönlund, Kimmo (2007). Knowing and Not Knowing: The Internet and Political Information. Scandinavian Political Studies 30(3), 397-418.

Grönlund, Kimmo (2006). Osallistuva demokratia. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 71-91. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2008). Suomalaisten politiikkatietämys. Helsinki: Edita Prima. Oikeusministeriön julkaisuja 2008:6.

Borg, Sami & Moring, Tom (2005). Vaalikampanja. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 47-72. Helsinki: WSOY.

Borg, Sami (2008). Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja; 71.

Borg, Sami (2006). Käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 115-127. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Borg, Sami (2006). Osallistuminen vaali- ja puoluedemokratiaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 51-70. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Borg, Sami (2006). Yleinen luottamus eduskuntaan instituutiona. Teoksessa: Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta (toim. Ilkka Ruostetsaari), 99-114. Tampere: Tampereen yliopisto. Studia Politica Tamperensis; 16.

Bengtsson, Åsa & Grönlund, Kimmo (2005). Ehdokasvalinta. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 229-251. Helsinki: WSOY.

Bengtsson, Åsa & Grönlund, Kimmo (2005). Muu poliittinen osallistuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 147-168. Helsinki: WSOY.

Bengtsson, Åsa (2005). Utmaningar för svensk politik. I: Den finlandssvenska väljaren (Red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund), 127-144. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk.

Papageorgiou, Achillefs (2011). Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with 'biased' voters: Applications to Finland. Tampere: University of Tampere. Acta Universitatis Tamperensis; 1609/Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1069. urn:isbn:978-951-44-8438-4

Jansen, Giedo (2011). Social Cleavages and Political Choices. Large Scale Comparisons of Social Class, Religion and Voting Behaviour in Western Democracies. Nijmegen: Radboud University. ICS Dissertation.

Meyer, Thomas (2010). Party competition over time. How voters and intra-party structure constrain party policy shifts. Mannheim: MADOC. urn:nbn:de:bsz:180-madoc-29386

Smets, Kaat (2010). A Widening Generational Divide? Assessing the Age Gap in Voter Turnout Between Younger and Older Citizens. Firenze: European University Institute. DOI:10.2870/15899

Wass, Hanna & Borg, Sami (2012). Äänestysaktiivisuus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 97-115. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Bengtsson, Åsa (2012). Väljarnas kandidatval: rörlighet och motiv. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 139-155. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Grönlund, Kimmo & Westinen, Jussi (2012). Puoluevalinta. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 156-188. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2012). Politiikkatietämys ja poliittinen kiinnostus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 275-291. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Mykkänen, Juri (2012). Uskonto ja äänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 292-309. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Karvonen, Lauri (2012). Ehdokasäänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 313-323. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Ruusulaakso, Ari (2012). Miksi työtön ei äänestä? Tutkimus työttömien äänestämisestä vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://hdl.handle.net/10138/36797

Federer-Shtayer, Hila (2012 ) Alignment, realignment and dealignment in multi-party systems: a conceptual and empirical study. Doctoral thesis. Institute of Political Science, Faculty of Social and Behavioural Sciences, Leiden University. hdl:1887/18669

Kestilä, Elina & Wass, Hanna (2007). Mielipide-edustavuuden toteutuminen työperäisen maahanmuuton kysymyksessä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Politiikan representaatio, (toim. Kaakkuriniemi, Tapani & Mykkänen, Tapani), Helsinki: Valtiotieteellinen yhdistys.

Kestilä-Kekkonen, Elina & Wass, Hanna (2008). Representation of the work-related immigration issue: positions of the Finnish electorate and MP candidates in the 2003 parliamentary elections. Ethnopolitics 7(4), 425-444.

Wass, Hanna (2007). Generations and socialization into electoral participation. Scandinavian Political Studies 30(1), 1-19.

Berggren, Niclas & Jordahl, Henrik & Poutvaara, Panu (2011). The Right Look. Conservative Politicians Look Better and Their Voters Reward It. IZA Discussion Paper 5513. Bonn: Institute for the Study of Labor (IZA).

Karvonen, Lauri (2012). Att välja parti och att välja person. I Sphinx årsbok 2011-2012, 41-54. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten.

Quinlan, Stephen (2012). The Conundrum of Youth Turnout. A Cross-national Examination of Generational Processes. Dublin, IE: University College Dublin, IE. Doctoral Dissertation.

Smets, Kaat (2013). De opkomstkloof tussen jong volwassenen en ouderen in nationale verkiezingen. Een vergelijkend onderzoek (The Age Gap in Voter Turnout Between Young Adults and Older Citizens in National Elections. A Comparative Study). Res Publica 55(1), 11-36.

Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press

Giger, Nathalie & Holli, Anne Maria & Lefkofridi, Zoe & Wass, Hanna (2014). The gender gap in same-gender voting. The role of context. In: Electoral Studies 35(3), 303-314.

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Garzia, D., De Angelis, A. & Pianzola, J. (2014). "The Impact of VAAs on Electoral Participation". In D. Garzia & S. Marschall (eds.), Matching Voters with Parties and Candidates. Voting Advice Applications in a Comparative Perspective. Colchester: ECPR Press.

Rapeli, Lauri (2014). Eduskunta ja kansalaismielipide. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 51-65. Helsinki: Gaudeamus.

Heinonen, Marja & Laaninen, Riikka & Paju, Reijo & Rapeli, Lauri (2013). Kyselytutkimuksen edustavuus Suomessa 1973-2011. Katsaus keskeisistä taustatekijöistä. Politiikka: Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu 55 (2013):3, s. 192-199.

Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-483-9

Westinen, J. 2015. Cleavages - Dead and Gone? An Analysis of Cleavage Structure and Party Choice in Contemporary Finland. Scandinavian Political Studies, 38:3, 277-300. DOI: 10.1111/1467-9477.12046

Han, Sung Min. 2015. Income inequality, electoral systems and party polarisation, European Journal of Political Research 54(3), 582-600. DOI: 10.1111/1475-6765.12098

Tiihonen, Aino (2015). Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511022409

Sharkansky, Mattan (2015). Prime Ministers´ Effect on Voting Behavior and on the Distribution of Resources. Rochester, N.Y.: University of Rochester. Political Science Ph.D. Theses. http://hdl.handle.net/1802/30217

Strandberg, Kim (2016). Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003-2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 95-116. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Westinen, Jussi (2016). Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 249-272. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Tiihonen, Aino & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi & Rapeli, Lauri (2016). Puoluekannan periytyminen vanhemmilta lapsille. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 298-320. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Tiihonen, Aino (2016). Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 321-342. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Pikkala, Sari (2016). Naiset ja miehet äänestäjinä. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 398-414. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017). Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters' Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106. DOI:10.1111/1467-9477.12082

Kestilä-Kekkonen, Elina & Tiihonen, Aino & Westinen, Jussi (2018). Vääriä kysymyksiä vai vääriä vastauksia? Vasemmisto-oikeisto -ulottuvuus vuosien 2003-2015 vaalitutkimusten valossa. Politiikka 60:2, 92-111.

Borg, Sami (2018). Suurten ikäluokkien poliittinen kiinnittyminen ja äänestysvalinnat 1970-luvulta nykypäivään. Teoksessa: Valta ja politiikka. Juhlakirja Ilkka Ruostetsaarelle hänen 60-vuotispäivänään (toim. Kestilä- Kekkonen, Elina & Raunio, Tapio), 150-171. Tampere: Vastapaino.

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017) Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters. Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106.

Isotalo, Veikko & Järvi, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter, Vaalitutkimuskonsortio (2019). Suomalainen äänestäjä 2003-2019. Helsinki: Oikeusministeriö. http://hdl.handle.net/10138/303991

Jansesberger, Viktoria Anna (2020). Participation Patterns of People-Centered-Democrats. Master´s thesis in Political Science, University of Salzburg

Borg, Sami & Koljonen, Kari (2020). Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-026-7

Dalton, Russell J. (2021). Modeling Ideological Polarization in Democratic Party Systems. Electoral Studies, Volume 72. https://doi.org/10.1016/j.electstud.2021.102346

Paljakka, Mari (2022). Äänestysosallistumisen syyperustelut eduskuntavaaleissa 2003 ja 2019. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & Maye, S. (2023). Affective polarization in comparative and longitudinal perspective. Public Opinion Quarterly. https://doi.org/10.1093/poq/nfad004

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2022). Partisan dealignment and the personalisation of politics in West European parliamentary democracies, 1961-2018. West European Politics, 45: 311-334.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2021). Leaders without Partisans. Dealignment, Media Change, and the Personalization of Politics. London: ECPR Press/Rowman & Littlefield International.

Ferreira da Silva, F., Garzia, D. & De Angelis, A. (2021). From party to leader mobilization? The personalization of voter turnout. Party Politics, 27: 220-233.

Garzia, D. & Ferreira da Silva, F. (2021). Negative personalization and voting behavior in 14 parliamentary democracies, 1961 - 2018. Electoral Studies, 71: 102300.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2020). Image that matters: News media consumption and party leader effects on voting behavior. The International Journal of Press/Politics, 25: 238 - 259.

Vahteri, Iina (2023). "Nyt tehtävillä päätöksillä vene voi keikahtaa mihin tahansa": Delfoi-tutkimus poliittisen osallistumisen tulevaisuudesta Suomessa vuonna 2050. Politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Kawecki, Daniel (2022). End of consensus? Ideology, partisan identity, and affective polarization in Finland 2003-2019. Scandinavian Political Studies 45(4), 478-503. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12238

Kestilä-Kekkonen, Elina, Rapeli, Lauri & Söderlund, Peter (2024, toim.) Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:10.

Isotalo, Veikko & Helimäki, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter (2023). Suomalainen äänestäjä 2003-2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:13. https://www.vaalitutkimus.fi/suomalainen-aanestaja-2003-2023/ [viitattu 12.6.2024]

Söderlund, Peter (2023). Äänestäjien liikkuvuus vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:7. https://www.vaalitutkimus.fi/aanestajien-liikkuvuus-vuosien-2019-ja-2023-eduskuntavaalien-valilla/ [viitattu 12.6.2024]

Borg, Sami (2024). Äänestysaktiivisuus ja suhtautuminen äänioikeuden käyttöön. Teoksessa Kestilä-Kekkonen, Elina, Rapeli, Lauri & Söderlund, Peter (2024, toim.) Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:10, 106-123. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-875-4