Authors

• Ritakallio, Veli-Matti (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)
• Salavuo, Kari (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Keywords

asiakkaat, asuminen, elinolot, elämänhallinta, hyvinvointi, ihmissuhteet, perhetausta, sosiaalitoimistot, sosiaaliturva, terveydentila, toimeentulo, työttömyys

Abstract

Tutkimuksessa kartoitettiin toimeentulotukiasiakkaiden elinolosuhteita, elinolojen ja elämisen kokemista sekä asiakassuhdetta ja sosiaalityötä. Ensin selvitettiin asiakasruokakunnan aikaisempia yhteyksiä sosiaalitoimistoon. Asiakkaiden työ- ja työttömyyshistoriaa tutkittiin kysymällä muun muassa viimeisintä ammattia ja työpaikkaa, työttömyyden kestoa ja syitä. Terveydentilaa kartoitettiin pyytämällä asiakasta nimeämään hänellä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana olleet erilaiset sairaudet ja vaivat. Kysymyksillä asumismuodosta, asunnon tyypistä, koosta, lämmitystavasta, varustelutasosta ja huoneiden lukumäärästä sekä naapurisuhteista selvitettiin asuinolosuhteita.

Kestokulutushyödykkeiden (mm. puhelin, väri-tv, automaattipesukone, päivittäislehtitilaus ja lasten harrastusvälineet) omistamista tiedusteltiin. Edelleen kysyttiin, onko asiakkaalla tai hänen perheellään säännöllisesti taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa: julkisten kulkuneuvojen käyttö, päivittäistavaroiden osto ja monipuolinen ravinto. Vapaa-ajan käyttöä, järjestöjäsenyyksiä ja viime eduskuntavaaleissa äänestämistä kartoitettiin myös.

Lapsuuteen ja lapsuudenkotiin liittyen tiedusteltiin mm. kenen kanssa asiakas eli pääosan lapsuudestaan, kuinka monta kertaa hän on muuttanut ja esiintyikö perheessä vakavia ristiriitaisuuksia tai alkoholiongelmia. Lisäksi asiakkaat arvioivat perhe- ja ystävyyssuhteitaan.

Asiakkaat erittelivät elämäntapahtumiaan kuluneiden viiden vuoden ajalta. He arvioivat elintasoaan ja tyytyväisyyttään elämäntilanteeseensa sekä vastaushetkellä että viisi vuotta sitten. Toimeentulotukiasiakkaat punnitsivat myös elämänsä tärkeimpiä asioita. Haastattelun lopuksi selvitettiin kokemuksia sosiaalityön asiakkaana olemisesta kysymällä mm. pystyykö henkilö vaikuttamaan omien asioidensa hoitoon, miltä tuntui aluksi tulla sosiaalivirastoon, millaista on kertoa omista ongelmista sosiaalityöntekijöille ja pitäisikö sosiaalihuoltoon perustaa asiakkaita edustavia ryhmiä.

Sosiaalityöntekijät täydensivät haastattelun jälkeen asiakassuhdetta koskevia tietoja: ruokakunnan toimeentulolähde, yhteenlasketut nettotulot ja asiointikerralla tehdyt toimenpiteet (esim. toimeentulolaskelma ja tuen jakaminen, keskustelu ja neuvonta lastenkasvatus ja -huoltoasioissa sekä kotikäynti). He erittelivät myös mm. asiakasruokakunnan toimeentulovaikeuksien osatekijöitä ja avuntarpeen syitä. Sosiaalityöntekijät pohtivat, miten hyvin haastateltua asiakasta voidaan auttaa sosiaalihuollon toimenpitein. Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan sukupuoli, siviilisääty, perhetyyppi, ruokakunnan rakenne, koulutus, pääasiallinen toiminta sekä puolison koulutus ja pääasiallinen toiminta.