Authors

• Helander, Voitto (Åbo Akademi)
• Pekola-Sjöblom, Marianne (Kuntaliitto)
• Sjöblom, Stefan (Helsingin yliopisto. Svenska social- och kommunalhögskolan)

Keywords

alueellinen identiteetti, asuinalueet, asuinpaikat, asuminen, ehdokkaat, julkiset palvelut, järjestötoiminta, kansalaiset, kansalaisuus, kunnallishallinto, kunnallispolitiikka, kunnat, kuntavaalit, luottamushenkilöt, mielipiteet, osallistuminen, poliittinen osallistuminen, politiikka, puoluesidonnaisuus, vaalit, vaikuttaminen, äänestyskäyttäytyminen, äänestäminen

Abstract

Kyselyn tarkoitus oli selvittää kuntalaisten näkemyksiä asuinkunnastaan, sen palveluista sekä päättäjistä. Kyselyn avulla selvitettiin myös kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistapoja, sekä poliittisen ja kansalaisaktiivisuuden tasoa.

Vastaajilta kysyttiin, kuinka todennäköisesti he tulevat asumaan nykyisessä asuinkunnassaan koko loppuelämänsä. Heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka asuinkunta sijoittuisi kuvitteellisessa kilpailussa, jossa vertaillaan kuinka hyvä kunnissa on asua ja elää.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan samaistumistaan erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Heitä pyydettiin myös kertomaan, kuinka he sijoittaisivat itsensä vasemmisto-oikeisto- ja kova-pehmeä -ulottuvuuksilla. Kysely kartoitti myös kuntalaisten tyytyväisyyttä elämäntilanteeseensa, taloudelliseen tilanteeseensa sekä asumistilanteeseensa. Vastaajat saivat myös kertoa näkemyksensä kyvystään asioida kunnan kanssa ja puolustaa etujaan.

Seuraavaksi vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä kunnallisia palveluita he ovat viimeisen vuoden aikana käyttäneet, ja kuinka hyvin palvelut on heidän mielestään hoidettu. Kuntalaisten mielipidettä kysyttiin myös siitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän eri palveluihin tulisi jatkossa panostaa.

Kysely kartoitti myös kuntalaisten toimintaa luottamustehtävissä sekä halukkuutta toimia niissä. Poliittista aktiivisuutta ja puoluekantaa selvitettiin kysymällä aikooko vastaaja äänestää vuoden 2004 kunnallisvaaleissa, aikooko hän äänestää naista vai miestä, mitä puoluetta hän äänestää ja vaihteleeko hän äänestämäänsä puoluetta vaalien välillä. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, kuinka tärkeänä he äänestyspäätöstä tehdessään pitivät henkilöä ja puoluetta ja sitä, että ehdokas on omasta kunnasta.

Kuntalaisten vaikuttamistapoja- ja aktiivisuutta kartoitettiin kysymällä seuraavatko vastaajat kunnan asioita tiedotusvälineistä, ovatko he tutustuneet kuntansa verkkopalveluihin, sekä ovatko he antaneet kunnalle palautetta ja saaneet siihen vastausta. Vastaajat saivat eritellä mitä vaikuttamistapoja kunnalliseen päätöksentekoon he ovat käyttäneet, ja kuinka tehokkaina he näitä eri tapoja pitävät. Lisäksi kysyttiin mihin eri järjestöihin vastaajat kuuluvat. Lopuksi vastaajat saivat vielä kertoa mielipiteensä erilaisiin väittämiin, jotka koskivat asuinkunnan päätöksentekoa, palvelujen ja hallinnon järjestämistä sekä kansalaisuuteen liittyviä piirteitä.

Taustamuuttujia olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, alaikäisten lasten lukumäärä, koulutus, ammattiasema, työnantaja ja asumismuoto. Kyselylomakkeen ulkopuolisia taustamuuttujia olivat siviilisääty ja äidinkieli.