Study title

Työolobarometri 2010

Dataset ID Number

FSD2649

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2649
https://doi.org/10.60686/t-fsd2649

Data Type

Quantitative

Authors

• Työ- ja elinkeinoministeriö
• Tilastokeskus

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 2010. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja tai henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa.

Seuraavissa kysymyksissä selvitettiin työpaikan luonnetta ja ominaisuuksia sekä kysyttiin työhön liittyvistä koulutuksista. Vastaajilta myös tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen.

Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2010) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2010 on jatkettu tietojen keräämistä yt-neuvotteluista ja taloudellisen taantuman vaikutuksista työoloihin. Lisäksi mukaan otettiin uutena teemana paikallinen sopiminen eli tavat, joilla työpaikoilla on sovittu työaikajärjestelyistä ja palkkaustavoista.

Keywords

henkilöstö; lama; paikallinen sopiminen; palkansaajat; palkkaus; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työehtosopimukset; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työolot; työpaikkaväkivalta; työsuhde; yhteistoimintamenettely

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDA Topic Classification)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDA Topic Classification)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDA Topic Classification)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDA Topic Classification)
• Työolot (CESSDA Topic Classification)
• Työterveys (CESSDA Topic Classification)

Series

Työolobarometrit

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• Tilastokeskus

Time Period Covered

2010

Collection Dates

2010-09-06 – 2010-10-14

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Data Sources

Tilastokeskus (2010). Työvoimatutkimus 2010. http://www.stat.fi/til/tyti/ [viitattu 3.8.2011].

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2010) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia.

Collection Mode

Puhelinhaastattelu

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

83

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: English and Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Number of Cases and Variables

142 variables and 1053 cases.

Data Version

2.0

Related Datasets

FSD2755 Kunta-alan työolobarometri 2010

Weighting

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Työ- ja elinkeinoministeriö & Tilastokeskus: Työolobarometri 2010 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2649

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Materials

Ylöstalo, Pekka & Jukka, Pirkko (2011). Työolobarometri. Lokakuu 2010. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 25/2011. http://www.tem.fi/files/30098/TEM_25_2011_netti.pdf [viitattu 3.8.2011].

Related Publications

Ylöstalo, Pekka & Jukka, Pirkko (2011). Työolobarometri. Lokakuu 2010. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 25/2011.

Kunta-alan työolobarometri 2010. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2010 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (2011) [verkkodokumentti]. Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Saatavilla: http://www.ttk.fi/files/1982/Kunta-alan_tyoolobarometri_2010.pdf [viitattu 13.7.2012].

Hartonen, Suvi (2012). Vaikutusvaltainen ja mielekäs työ? Tutkimus palkansaajien työhyvinvoinnista työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien ja työnteon mielekkyyden osalta. Turku: Turun yliopisto. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma.

Uronen, Katri (2012). Nuoret aikuiset. Innokkaita työmyyriä vai työelämän uuvuttamia muuleja? Nuorten aikuisten kokemukset työelämän epävarmuudesta ja työhyvinvoinnista Suomessa suhteessa muihin palkansaajiin aikajaksolla 2005-2010. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.

Koivula, Aki (2014). Joustavien työaikajärjestelyjen jakaantuminen Suomessa. Palkansaaja- ja organisaatiotason tarkastelua vuosina 2000 ja 2010. Turku: Turun yliopisto. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma.

Koivula, Aki (2015): Joustava työaika, parempi työ? Työajan ja työn laadullisten tekijöiden tarkastelua vuosina 2009-2013. Teoksessa: Koivula, Aki & Oksanen, Janna & Räsänen, Pekka (eds) Economic and Sociological Studies in Turbulent Times. Working Papers in Economic Sociology (VII). University of Turku: Turku, 1-26.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2013). Työelämän koulutuksen etujoukko. Teoksessa: Työelämän tutkimuspäivät 2012. Suomella töissä? Kestämistä ja kestävyyttä (toim. Virkajärvi, Marjukka), 235-252. Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 4/2013. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Työelämän tutkimuskeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9063-7

Laukkanen, E. (2012). Työn laatu Suomessa: Mitä työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista koostetusta laatuindeksistä jää käteen? Työelämän tutkimus 2/2012, 188-197.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2017) In the Margins of Workplace Learning. Journal of Workplace Learning 29 (3), 185-199.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2012) Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä. Finnish Journal for Adult Education, Aikuiskasvatus 32 (3), 177-189.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2014) Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa. Teoksessa K. Brunila & U. Isopahkala-Bouret (toim.) Marginaalin voima, 102-127. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Laine, P. & Lindberg, M. & Silvennoinen, H. (2016) Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa. Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä. Hallinnon tutkimus 35 (4), 257-273.

Manninen, Ninnu (2020). Palkansaajien hyvinvointi 2000-luvun Suomessa - Työn henkisen kuormittavuuden sekä työn ja muun elämän välillä tasapainottelun näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, sosiaalipolitiikka.

Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0

Hörkkö, Eeva & Silvennoinen, Heikki & Järvinen,Tero (2022). Työssä oppimisen mahdollisuudet ja luottamus palkansaajien kokemina Suomessa vuosina 2004-2016. Työelämän tutkimus 20 (3), (forthcoming). https://doi.org/10.37455/tt.102922