Study title

Työolobarometri 1995

Dataset ID Number

FSD2657

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2657
https://doi.org/10.60686/t-fsd2657

Data Type

Quantitative

Authors

• Työministeriö
• Tilastokeskus

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1995. Puhelinkyselyyn vastasi 1067 satunnaisesti valittua 18-64 -vuotiasta palkansaajaa.

Työolobarometrin kysymyksistä suurin osa on pidetty samoina eri vuosina. Vuonna 1995 keskityttiin aiempien teemojen lisäksi kehitysohjelmien ja ryhmissä työskentelyn yleisyyteen sekä palkansaajien aloitteellisuuteen työpaikoilla. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin työsuhteen pituutta ja luonnetta. Haastateltavilta kysyttiin työpaikan henkilöstömäärää, naisten osuutta työntekijöiden kokonaismäärästä, ja henkilöstössä tapahtuneita muutoksia viimeisen 12 kuukauden ajalta. Vastaajilta kysyttiin, mistä uusia työntekijöitä oli otettu, ja oliko työntekijöitä esimerkiksi osa-aikaistettu, lomautettu tai siirretty toiseen yksikköön. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa, oliko työpaikalla yhdistelty tai purettu yksiköitä, lisätty työn tuottavuuteen perustuvaa palkkausta, ja oliko töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta. Vastaajat kertoivat, työskenneltiinkö työpaikalla ryhmissä tai tiimeissä. Työpaikan ilmapiiriä kartoitettiin kyselemällä, esiintyikö siellä kilpailuhenkeä, esimiesten ja alaisten tai työntekijöiden välisiä ristiriitoja, sekä olivatko ristiriidat lisääntyneet tai vähentyneet.

Seuraavaksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia eri asioihin työpaikallaan. Työntekijän kuulumista ammattijärjestöön selvitettiin. Samoin tiedusteltiin ammattijärjestön vaikutusmahdollisuuksia.

Vastaajan työaikaa selvitettiin kyselemällä ylitöistä ja ylitöihin liittyvistä korvauksista, kellokortin käytöstä, työajan joustosta sekä työn kausiluontoisuudesta. Edelleen tiedusteltiin muutoksia työtahdissa, työturvallisuudessa, työn henkisessä ja fyysisessä rasittavuudessa, ja esimerkiksi kannustuksen saannissa viimeisen 12 kuukauden aikana.

Seuraavaksi tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä, työn määrän vaikutusta palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkkansa muuttuvan vuoden kuluessa. Seuraavaksi kysyttiin, oliko vastaaja tehnyt työolojen, työtapojen, tuotteiden tai palvelujen parantamiseen tähtääviä aloitteita, kuinka aloitteisiin oli suhtauduttu, ja oliko työpaikalla kuluneen vuoden aikana suunnitelmallisesti keheitetty tuottavuutta, palveluja tai laatua. Epävarmuutta työsuhteessa selvitettiin kysymällä, esimerkiksi pitikö haastateltava mahdollisena, että hänet lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajat myös arvioivat työtilannettaan vuoden kuluttua sekä, saisivatko ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisivät työttömiksi. Lisäki kysyttiin, oliko vastaaja ajatellut ryhtyvänsä yksityisyrittäjäksi.

Työelämän muutosten suuntaa selvitettiin tiedustelemalla, olivatko seuraavat asiat menossa parempaan vai huonompaan suuntaan: työnteon mielekkyys, sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristökysymykset, tietojen saanti tulevaisuuden tavoitteista, esimiesten johtamistapa, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja työpaikan taloudellinen tilanne. Lopuksi tiedusteltiin vastaajan koulutusta, siviilisäätyä, ja oliko vastaajalla kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia.

Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

Keywords

henkilöstö; palkansaajat; palkkaus; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työolot; työpaikkaväkivalta; työsuhde

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDA Topic Classification)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDA Topic Classification)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDA Topic Classification)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDA Topic Classification)
• Työolot (CESSDA Topic Classification)
• Työterveys (CESSDA Topic Classification)

Series

Työolobarometrit

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• Tilastokeskus

Time Period Covered

1995

Collection Dates

1995-09 – 1995-10

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Data Sources

Tilastokeskus (1995). Työvoimatutkimus 1995.

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1995) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia.

Collection Mode

Puhelinhaastattelu

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: English and Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Number of Cases and Variables

123 variables and 1067 cases.

Data Version

2.0

Weighting

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Työministeriö & Tilastokeskus: Työolobarometri 1995 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-27). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2657

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Materials

Ylöstalo, Pekka & Kauppinen, Timo & Heikkilä, Asko. Työolobarometri. Marraskuu 1995. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 145.

Related Publications

Ylöstalo, Pekka & Kauppinen, Timo & Heikkilä, Asko (1996). Työolobarometri. Marraskuu 1995. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 145.

Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2017) In the Margins of Workplace Learning. Journal of Workplace Learning 29 (3), 185-199.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2012) Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä. Finnish Journal for Adult Education, Aikuiskasvatus 32 (3), 177-189.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2014) Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa. Teoksessa K. Brunila & U. Isopahkala-Bouret (toim.) Marginaalin voima, 102-127. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Laine, P. & Lindberg, M. & Silvennoinen, H. (2016) Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa. Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä. Hallinnon tutkimus 35 (4), 257-273.