Authors

• Korkeakoulujen arviointineuvosto

Keywords

Bolognan prosessi, ammattikorkeakoulut, korkeakoulupolitiikka, korkeakoulut, korkeakoulututkinnot, liikkuvuus, tutkinnonuudistus, tutkinnot, tutkintojärjestelmät, tutkintovaatimukset

Abstract

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin pääkohteena ovat kaksiportainen tutkintorakenne eli ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Tutkinnonuudistuksen arviointi on jaettu kolmeen pääteemaan. Pääteemat ovat tutkintorakenteen toimivuus, liikkuvuus sekä tutkintojen tuottama osaaminen ja suhde työelämään.

Tutkinnonuudistuksen tavoitteita ja niiden toteutumista käsiteltiin kysymällä asetettujen tavoitteiden tunnettuudesta, koulutusalan kannalta tärkeimmistä kansallisista tavoitteista ja tavoitteiden toteutumisesta. Organisointia ja toimeenpanoa kartoitettiin kysymällä koulutusalan osallistumisesta tutkinnonuudistukseen liittyneisiin eurooppalaisiin hankkeisiin tai valtakunnalliseen alakohtaiseen yhteistyöhön tutkinnonuudistusta toteutettaessa. Kysyttiin myös koulutusalan eri toimijoiden osallistumisesta tutkinnonuudistuksen suunnitteluun.

Tutkintorakenteen toimivuutta käsiteltiin kysymällä tutkintojen asemasta tutkintojärjestelmässä ja tutkintorakenteen selkeydestä. Vastaajilta pyydettiin arviota kaksiportaisen tutkintorakenteen toimivuudesta, sen ongelmakohdista ja kehittämiskohdista. Tutkinnonuudistuksen vaikutusta valmistumisaikoihin käsittelivät kysymykset valmistumisaikojen mahdollisesta lyhenemisestä sekä siihen vaikuttaneista syistä. Kysyttiin myös, onko jokin erityinen syy vaikuttanut opintojen viivästymiseen.

Opiskelijoiden kotimaista liikkuvuutta kartoitettiin kysymyksillä opiskelijoiden siirtymisestä koulutusalalta toiselle oman korkeakoulun sisällä, opiskelijoiden siirtymisestä samalle alalle toiseen korkeakouluun ja opiskelijoiden siirtymistä toiselle korkeakoulusektorille. Vastaajilta pyydettiin myös näkemyksiä kotimaisen liikkuvuuden keskeisimmistä esteistä sekä niistä keinoista, joilla koulutusala pyrkii edistämään kotimaista liikkuvuutta. Kansainvälistä liikkuvuutta käsiteltiin kysymällä onko tutkinnonuudistus lisännyt ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden lähtöä vaihto-opiskeluun ulkomaille, onko ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden vaihto-opiskelu ulkomailla lisääntynyt ja onko tutkinnonuudistus lisännyt koulutusalalla opiskelevien lähtöä opiskelemaan ylempää tutkintoa ulkomaille.

Tutkintojen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä kartoitettiin kysymyksillä opetussuunnitelmien muutoksista tutkinnonuudistuksen yhteydessä sekä esitettiin opetussuunnitelmatyötä koskevia väittämiä. Vastaajille esitettiin väittämiä myös tutkintojen mitoituksesta ja opintojen kuormittavuudesta. Lisäksi väittämien avulla kartoitettiin tutkintojen suunnitteluun liittynyttä työelämäyhteistyötä ja tutkintojen työelämärelevanssia. Pyydettiin myös arviota tutkinnonuudistuksen vaikutuksista koulutuksen ja tutkintojen toteutukseen. Koulutuksen arviointia ja kehittämistä kuvaamaan pyydettiin tietoja koulutusalan käytänteistä, joilla koulutusala seuraa ja kehittää tutkintoja suhteessa työelämän tarpeisiin. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvaamaan keskeisimpiä työelämän ja osaamistarpeiden kehityssuunnitelmia, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa koulutusalan tutkintorakenteen kehittämiseen.