Study title

Perhebarometri 2010: perhepolitiikka

Dataset ID Number

FSD2793

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2793
https://doi.org/10.60686/t-fsd2793

Data Type

Quantitative

Authors

• Miettinen, Anneli (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)
• Rotkirch, Anna (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja asenteita perhepolitiikasta. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, verotusta, vanhemmuutta ja sukupuolirooleja sekä työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan elämäntilannetta kysymällä, kuinka monta lasta hänellä on ja minkä ikäisiä lapset ovat. Jos vastaajalla oli alaikäisiä lapsia, häneltä tiedusteltiin hoitovapaiden ja lapsilisien käytöstä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, kuinka tyytyväinen on lapsiin kohdistuneisiin palveluihin kuten neuvolaan tai koululaisen aamu- ja iltapäivähoitoon, mitkä asiat vaikuttivat ensimmäisen lapsen hankintaan ja mitä asioita vastaaja on pitänyt erityisten haasteellisena ensimmäisen lapsen syntymän yhteydessä.

Yleisesti sosiaaliturvapolitiikkaan liittyen tutkimuksessa tiedusteltiin, keille vastaaja kohdentaisi sosiaaliturvaa Suomessa. Verotuksesta vastaajalta tiedusteltiin muun muassa mielipidettä verotuksen nykyisestä tasosta ja siitä, mihin niitä pitäisi kohdentaa, jos ne suunnataan lapsiperheiden tukemiseen. Lisäksi tiedusteltiin millainen verotusmalli olisi vastaajalle mieluisin. Perhepoliittisia toimenpiteiden tärkeyttä ja perhe- ja työelämän yhdistämistä koskevissa kysymyksissä kartoitettiin esimerkiksi sitä, miten tärkeänä pitää mahdollisuutta osapäiväiseen kodinhoidontukeen ja päivähoitoon. Lisäksi kysyttiin mielipidettä isien vanhempainvapaiden käytön edistämisestä ja 6+6+6-mallista.

Mielipiteitä sukupuolten asemasta vastaajalta kartoitettiin väitteiden avulla. Niissä kysyttiin esimerkiksi, mitä mieltä on siitä, että nykyaikaisen isän tulee olla yhtä pitkään kotona hoitamassa lapsiaan kuin äidin. Hoivaan ja avustamiseen liittyviä kysymyksiä olivat tutkimuksessa kysymykset perhevapaiden ulottamisesta koskemaan myös muita sukulaisia ja ikääntyneiden vanhempien hoitoa. Lisäksi kysyttiin onko avustanut oman kotitalouden ulkopuolella asuvaa sukulaista säännöllisesti viimeisen vuoden aikana.

Taustamuuttujina tutkimuksessa käytettiin mm. ikää, kuntatyyppiä, vuosituloja, sukupuolta, koulutusta, lapsilukua, puoluekantaa, asumismuotoa ja näkemystä omasta yhteiskuntaluokasta.

Keywords

lapset (perheenjäsenet); lastenhankinta; perhe-elämä; perheet; perhepolitiikka; perhevapaat; sosiaalietuudet; sosiaaliturva; sukupuoliroolit; toimeentulo; työ; vanhemmuus; verotus

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDA Topic Classification)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDA Topic Classification)
• Sosiaaliturvajärjestelmä (CESSDA Topic Classification)

Series

Perhebarometrit

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• TNS Gallup Oy

Data Producers

• Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos

Time Period Covered

2010

Collection Dates

2010-01 – 2010-02

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

20 - 64-vuotiaat suomalaiset (excluding Ahvenanmaa)

Time Method

Poikkileikkausaineisto

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta

Vastauskutsu lähetettiin 3150 henkilölle TNS Gallupin toimesta. Vastaajia saavutettiin 2000, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia.

Collection Mode

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

2.0

Related Datasets

FSD3005 Perhebarometri 2014: perhepolitiikka kriisin aikana

Completeness of Data and Restrictions

Aineistosta on poistettu tarkka syntymäpäivä ja postinumeromuuttuja tunnistamissyistä. Aineisto ei sisällä avokysymysten vastauksia, lukuun ottamatta ammattimuuttujaa bv17.

Weighting

Aineisto sisältää painomuuttujan weight, joka korjaa aineiston sukupuoli- ja aluejakaumaa väestoä vastaavaksi. Muuttujan on muodostanut TNS Gallup.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Miettinen, Anneli (Väestöliitto) & Rotkirch, Anna (Väestöliitto): Perhebarometri 2010: perhepolitiikka [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-05-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2793

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Special Terms and Conditions for Access

Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua osoitteeseen: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Materials

Lainiala, Lassi (2010). Perhebarometri 2010. Perhepolitiikan uudet tuulet: perheen paluu. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 39/2010.

Related Publications

Lainiala, Lassi (2010). Perhebarometri 2010. Perhepolitiikan uudet tuulet: perheen paluu. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 39/2010.

Lindholm, Satu (2012). Suomalaisten suhtautuminen isien vanhempainvapaiden kehittämiseen. Helsinki: Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielma. hdl:10138/34029

Lainiala, Lassi (2014). Perhebarometri 2014. Perhepolitiikka kriisin aikana. Helsinki: Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 48/2014.

Hollo, Hely (2019). Työväenluokka ja tasa-arvo. Kandidaatintutkielma. Sosiologia. Tampereen yliopisto.

Golovina K, Nitsche N, Berg V, Miettinen A, Rotkirch A, Jokela M (2023). Birth cohort changes in fertility ideals: Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland. European Sociological Review, jcad048. https://doi.org/10.1093/esr/jcad048