Authors

• Moisio, Pasi (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))

Keywords

elinolot, hyvinvointi, hyvinvointipolitiikka, indikaattorit, palvelut, sosiaali-indikaattorit, sosiaalipalvelut, sosiaalipolitiikka, sosiaaliturva, terveydenhuolto, terveys, terveyspalvelut, terveyspolitiikka

Abstract

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota luotettavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto perustuu yli 79-vuotiaiden käyntihaastatteluihin.

Vastaajien vanhempia ja lapsuutta käsiteltiin kysymällä vanhempien ammatteja ja vastaajan käsitystä lapsuudenkotinsa varakkuudesta. Kysyttiin myös vastaajan ammattiasemaa ja viimeistä ammattia. Lisäksi kysyttiin minkä ikäisenä vastaaja on siirtynyt kokonaan eläkkeelle sekä onko hän ollut osa-aikaeläkkeellä sitä ennen, ja kuinka pitkään.

Asumista koskevia kysymyksiä olivat asunnon hallintamuoto sekä onko kysymyksessä palvelutalo. Lisäksi kysyttiin asunnon huoneluku ja pinta-ala. Tyytyväisyyttä asumiseen ja asuinalueeseen kartoitettiin tiedustelemalla vastaajien mielipidettä erilaisista asuntoon liittyvistä piirteistä. Näitä piirteitä olivat mm. asunnon koko, varusteet, asumisen kustannukset, liikenneyhteydet, kaupalliset ja kunnalliset palvelut sekä asuinalueen luonto ja puistot. Tiedusteltiin myös koettiinko asunnossa olevan puutteita sekä ovatko palvelut riittävän lähellä asuinpaikkaa. Taloudellista hyvinvointia kartoitettiin kysymällä jääkö rahaa säästöön ja onko vastaaja joskus pelännyt, että häneltä loppuu ruoka ennen kuin hän saa rahaa ostaakseen lisää.

Seuraavan osion aiheena oli terveys ja terveyspalvelujen käyttö. Näitä asioita koskivat kysymykset omasta terveydentilasta, liikunnan harrastamisesta, alkoholin käytöstä ja tupakoinnista. Lisäksi kysyttiin onko vastaajalla jokin fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä elämää. Kysyttiin myös lääkärin tai sairaanhoitajan tarkastuksista viimeisten 12 kuukauden aikana. Haluttiin myös tietää mistä ensisijaisesti yritetään saada vastaanottoaikaa äkillisessä sairaustapauksessa. Kysyttiin myös onko vastaaja ollut sairauden takia sairaalassa hoidettavan viimeisten 12 kuukauden aikana sekä ovatko jotkin seikat haitanneet hoidon saamista ja onko tarpeellista hoitoa jouduttu kohtuuttomasti odottamaan. Lopuksi kartoitettiin hampaisiin tai hammasproteeseihin liittyviä vaivoja sekä tiedusteltiin, missä hammaslääkärissä vastaaja oli käynyt.

Päivittäistä avun tarvetta ja saantia koskevat kysymykset käsittelivät mm. sitä, kuinka usein ja keneltä vastaajat saivat apua. Lisäksi haluttiin tietää saivatko vastaajat apua päivittäisissä toimissa toimintakyvyn alentumisen vuoksi ja keneltä apua saatiin. Kysyttiin myös oliko erilaisia palveluja haettu viimeisten 12 kuukauden aikana ja oliko palvelu riittävää. Tiedusteltiin myös mitkä olivat päivittäisen selviytymisen kannalta tärkeimmät palvelut ja aiheuttavatko näiden palvelujen maksut taloudellisia ongelmia.

Sosiaalisia verkostoja ja osallistumista käsiteltiin kysymällä hoitaako tai auttaako vastaaja säännöllisesti joitakin henkilöitä ja kuinka usein hän tapaa sukulaisiaan ja ystäviään. Tiedusteltiin myös kuinka tyytyväisiä oltiin ihmissuhteisiin ja tuen saantiin perheeltä ja ystäviltä. Esitettiin myös useita ajatuksiin ja tunteisiin liittyviä kysymyksiä sekä jokapäiväiseen elämään liittyviä väittämiä. Tiedusteltiin myös harrastuksista, pyydettiin arviota elämänlaadusta ja tiedusteltiin mielipidettä omasta terveydestä. Kysyttiin myös kuinka tyytyväisiä oltiin erilaisiin asioihin elämässä.

Asenteita kartoitettiin kysymällä mikä olisi henkilökohtaista hoitoa ja apua tarvitsevan ikääntyneen paras asumisen muoto sekä kenen pitäisi kantaa päävastuu vanhusten hoidosta Suomessa. Kysyttiin myös mikä olisi paras tapa turvata pitkäaikaisen hoidon rahoitus tulevaisuudessa. Kysyttiin syrjitäänkö Suomessa ikääntyneitä, pyydettiin mielipidettä sosiaaliturvan tasosta sekä esitettiin väittämiä sosiaalipalveluista ja terveyden- ja sairaanhoidosta. Lopuksi pyydettiin arviota kotitalouden taloudellisen tilanteen ja oman elämäntilanteen yleisestä kehityksestä lähitulevaisuudessa.

Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko sekä käytettävissä oleva rahatulo, sukupuoli, ikä, maakunta, kuntaryhmä ja koulutus (3-luokkainen ISCED-luokittelu).