Study title

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2004: ikääntyneiden käyntihaastattelut

Dataset ID Number

FSD2885

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2885
https://doi.org/10.60686/t-fsd2885

Data Type

Quantitative

Authors

• Moisio, Pasi (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))

Other Identification/Acknowledgements

• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
• Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Abstract

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota luotettavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto perustuu yli 79-vuotiaiden käyntihaastatteluihin.

Vastaajien vanhempia ja lapsuutta käsiteltiin kysymällä vanhempien ammatteja ja vastaajan käsitystä lapsuudenkotinsa varakkuudesta. Kysyttiin myös vastaajan ammattiasemaa ja viimeistä ammattia. Lisäksi kysyttiin minkä ikäisenä vastaaja on siirtynyt kokonaan eläkkeelle sekä onko hän ollut osa-aikaeläkkeellä sitä ennen, ja kuinka pitkään.

Asumista koskevia kysymyksiä olivat asunnon hallintamuoto sekä onko kysymyksessä palvelutalo. Lisäksi kysyttiin asunnon huoneluku ja pinta-ala. Tyytyväisyyttä asumiseen ja asuinalueeseen kartoitettiin tiedustelemalla vastaajien mielipidettä erilaisista asuntoon liittyvistä piirteistä. Näitä piirteitä olivat mm. asunnon koko, varusteet, asumisen kustannukset, liikenneyhteydet, kaupalliset ja kunnalliset palvelut sekä asuinalueen luonto ja puistot. Tiedusteltiin myös koettiinko asunnossa olevan puutteita sekä ovatko palvelut riittävän lähellä asuinpaikkaa. Taloudellista hyvinvointia kartoitettiin kysymällä jääkö rahaa säästöön ja onko vastaaja joskus pelännyt, että häneltä loppuu ruoka ennen kuin hän saa rahaa ostaakseen lisää.

Seuraavan osion aiheena oli terveys ja terveyspalvelujen käyttö. Näitä asioita koskivat kysymykset omasta terveydentilasta, liikunnan harrastamisesta, alkoholin käytöstä ja tupakoinnista. Lisäksi kysyttiin onko vastaajalla jokin fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä elämää. Kysyttiin myös lääkärin tai sairaanhoitajan tarkastuksista viimeisten 12 kuukauden aikana. Haluttiin myös tietää mistä ensisijaisesti yritetään saada vastaanottoaikaa äkillisessä sairaustapauksessa. Kysyttiin myös onko vastaaja ollut sairauden takia sairaalassa hoidettavan viimeisten 12 kuukauden aikana sekä ovatko jotkin seikat haitanneet hoidon saamista ja onko tarpeellista hoitoa jouduttu kohtuuttomasti odottamaan. Lopuksi kartoitettiin hampaisiin tai hammasproteeseihin liittyviä vaivoja sekä tiedusteltiin, missä hammaslääkärissä vastaaja oli käynyt.

Päivittäistä avun tarvetta ja saantia koskevat kysymykset käsittelivät mm. sitä, kuinka usein ja keneltä vastaajat saivat apua. Lisäksi haluttiin tietää saivatko vastaajat apua päivittäisissä toimissa toimintakyvyn alentumisen vuoksi ja keneltä apua saatiin. Kysyttiin myös oliko erilaisia palveluja haettu viimeisten 12 kuukauden aikana ja oliko palvelu riittävää. Tiedusteltiin myös mitkä olivat päivittäisen selviytymisen kannalta tärkeimmät palvelut ja aiheuttavatko näiden palvelujen maksut taloudellisia ongelmia.

Sosiaalisia verkostoja ja osallistumista käsiteltiin kysymällä hoitaako tai auttaako vastaaja säännöllisesti joitakin henkilöitä ja kuinka usein hän tapaa sukulaisiaan ja ystäviään. Tiedusteltiin myös kuinka tyytyväisiä oltiin ihmissuhteisiin ja tuen saantiin perheeltä ja ystäviltä. Esitettiin myös useita ajatuksiin ja tunteisiin liittyviä kysymyksiä sekä jokapäiväiseen elämään liittyviä väittämiä. Tiedusteltiin myös harrastuksista, pyydettiin arviota elämänlaadusta ja tiedusteltiin mielipidettä omasta terveydestä. Kysyttiin myös kuinka tyytyväisiä oltiin erilaisiin asioihin elämässä.

Asenteita kartoitettiin kysymällä mikä olisi henkilökohtaista hoitoa ja apua tarvitsevan ikääntyneen paras asumisen muoto sekä kenen pitäisi kantaa päävastuu vanhusten hoidosta Suomessa. Kysyttiin myös mikä olisi paras tapa turvata pitkäaikaisen hoidon rahoitus tulevaisuudessa. Kysyttiin syrjitäänkö Suomessa ikääntyneitä, pyydettiin mielipidettä sosiaaliturvan tasosta sekä esitettiin väittämiä sosiaalipalveluista ja terveyden- ja sairaanhoidosta. Lopuksi pyydettiin arviota kotitalouden taloudellisen tilanteen ja oman elämäntilanteen yleisestä kehityksestä lähitulevaisuudessa.

Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko sekä käytettävissä oleva rahatulo, sukupuoli, ikä, maakunta, kuntaryhmä ja koulutus (3-luokkainen ISCED-luokittelu).

Keywords

elinolot; hyvinvointi; hyvinvointipolitiikka; indikaattorit; palvelut; sosiaali-indikaattorit; sosiaalipalvelut; sosiaalipolitiikka; sosiaaliturva; terveydenhuolto; terveys; terveyspalvelut; terveyspolitiikka

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDA Topic Classification)
• Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDA Topic Classification)

Series

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Data Collector

• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
• Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Time Period Covered

2004

Collection Dates

2004-09-06 – 2004-10-29

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

Yli 79-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt (excluding Ahvenanmaa)

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Yksinkertainen satunnaisotanta Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta, joka perustuu Väestötietojärjestelmän tietoihin.

Collection Mode

Kasvokkainen haastattelu

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

72,5

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

2.0

Weighting

Otokseen on laskettu sekä henkilö- että kotitalouspainot, jotka on muodostettu kalibroimalla. Menetelmän lähtökohtana ovat peruspainot eli poimintayksiköiden poimintatodennäköisyyksien käänteisluvut. Kalibroinnissa peruspainoja muunnetaan siten, että tietyt perusjoukon tunnetut jakaumat saadaan estimoitua virheettä uusilla niin sanotuilla kalibrointipainoilla. Kalibrointipainoilla saadaan peruspainoja tarkemmin estimoitua myös tuntemattomia jakaumia. Henkilöpainot kalibroitiin seuraavien jakaumien mukaan: ikä (5-vuoden ikäryhmitys), sukupuoli, kuntaryhmitys (maaseutumaiset, taajaan asutut ja kaupunkimaiset kunnat) ja maakunta. Kotitalouspainot kalibroitiin seuraavien jakaumien mukaan: kotitalouden koko ja maakunta. Aineistossa on kaksi korotuskerroin -muuttujaa ja kaksi painomuuttujaa: Bv5a, väestötason korotuskerroin, henkilöt; Bv6a, väestötason korotuskerroin, kotitaloudet; Bv5b, painokerroin, henkilötaso; Bv6b, painokerroin, kotitaloustaso. Bv5a ja Bv6a korottavat aineiston edustamaan kehikkopopulaatiota. Lisäotoksessa (eli käyntihaastatteluaineistossa) 170 767 henkilöön ja 133 240 kotitalouteen. Bv5b ja Bv6b ovat painokertoimia, joiden odotusarvot ovat 1.00 eli ne korjaavat ainoastaan otoskadon vaikutuksen, mutta mahdollistavat tilastollisten testien tekemisen painotetulla aineistolla.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Moisio, Pasi (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)): Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2004: ikääntyneiden käyntihaastattelut [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-09-27). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2885

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Materials

Moisio, Pasi (2006). HYPA 2004 aineistokuvaus. Hyvinvointi & palvelut 2004 -kyselyn aineistokuvaus. Työpapereita 6/2006 [verkkodokumentti]. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77715/Tp6-2006.pdf?sequence=1 [viitattu 26.5.2014].

Related Publications

Palomäki, Liisa-Maria (2013). Eläkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi. Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 78 (4), 378 - 394.

Moisio, Pasi (2006). HYPA 2004 aineistokuvaus. Hyvinvointi & Palvelut 2004 -kyselyn aineistokuvaus. Helsinki: Stakes. Stakesin työpapapereita 6/2006. URN:NBN:fi-fe201204193731

Suomalaisten hyvinvointi 2006 (2006). Toim. Kautto, Mikko. Helsinki: Stakes.

Suomalaisten hyvinvointi 2014 (2014). Toim. Vaarama, Marja & Karvonen, Sakari & Kestilä, Laura & Moisio, Pasi & Muuri, Anu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-015-3

Miettinen, Mariella (2017). Vanhusten elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät vuosina 2004 ja 2013. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Sosiaalipolitiikan kandidaatintutkielma.