Study title

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2006: lapsiperheet

Dataset ID Number

FSD2887

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2887
https://doi.org/10.60686/t-fsd2887

Data Type

Quantitative

Authors

• Moisio, Pasi (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))

Other Identification/Acknowledgements

• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
• Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Abstract

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -sarjaan kuuluvassa kyselyssä kartoitettiin hyvinvointipalveluiden toteutumista lapsiperheiden kohdalla vuonna 2006. Postikyselynä toteutetussa kyselyssä teemoina olivat perherakenteiden muutokset, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, toimeentulo, vanhemmuus, ylisukupolviset suhteet, terveys, palvelut, tukiverkostot ja oma lapsuus. HYPA -kysely on STAKESin (nykyinen THL) toteuttama paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä

Aluksi kyselyssä käsiteltiin sitä, millainen vastaajan perhe on tällä hetkellä ja millaisia muutoksia se on kohdannut viimeisen vuoden aikana. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, keitä henkilöitä hänen kanssaan asuu, montako lasta hänellä on ja minkä ikäisiä he ovat. Jos vastaajalla tai hänen puolisollaan oli lapsia aikaisemmasta liitosta, häneltä kysyttiin lasten asumisjärjestelyistä, tapaamisista ja elatusmaksujen jakautumisesta.

Seuraavat kysymykset koskivat vastaajan työtilannetta ja työn ja perheen yhteensovittamista. Vastaajalta tiedusteltiin muun muassa, onko hänellä töissä mahdollisuuksia työajan joustoihin, tekeekö hän ylitöitä tai useampaa työtä yhtä aikaa, miten hän jaksaa töissä ja millä tavoin työ vaikuttaa perhe-elämään ja parisuhteeseen. Vastaajalta kysyttiin myös perhetilanteen aiheuttamista työnteon rajoitteista ja onko hänellä ollut työn vuoksi vähemmän aikaa läheisilleen viimeisen 12 kuukauden aikana. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin lapsen sairaudesta aiheutuneista poissaoloista työpaikalla, perheen eteen tehdyistä ratkaisuista, kotitöiden jakamisesta ja niistä aiheutuvista kiistoista.

Seuraavaksi kyselyssä tarkasteltiin vastaajan taloudellista tilannetta, vanhempana oloa ja lapsen kasvatukseen liittyviä asioita. Toimeentuloon liittyvät kysymykset käsittelivät säästämisen mahdollisuuksia ja tulojen riittävyyttä. Vanhemmuus-osiossa vastaajalta tiedusteltiin väitteiden avulla esimerkiksi sitä, mitä mieltä hän on itsensä ja puolisonsa jaksamisesta vanhempana ja millaisia kasvatuskeinoja lasten kasvatuksessa tarvitaan. Vastaajalta kysyttiin myös lastensa hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä kuten esimerkiksi, onko hän huolissaan joistain lapseen liittyvistä seikoista, tunteeko hän lastensa kaveripiirin, nukkuuko ja liikkuuko lapsi riittävästi ja millaisia asioita he tekevät yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi kysyttiin millaiset ovat yleisimmät riidan aiheet perheessä ja miten lapsen kohdalla toimitaan päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa.

Kyselyssä käsiteltiin seuraavaksi sukupolvisia suhteita, avun antoa, vastaajan ja hänen perheensä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia ja hyvinvointipalveluita. Vastaajalta tiedusteltiin perheen ja isovanhempien yhteydenpidon aktiivisuudesta ja omien vanhempien avustamisesta. Myös tiedusteltiin, onko vastaajan perhe saanut apua erilaisissa asioissa viimeisen 12 kuukauden aikana, kuinka tärkeää saatu tuki on ja mikä on vastaajan suhde vanhempiinsa. Terveyteen liittyvissä kysymyksissä kysyttiin esimerkiksi, millaiseksi vastaaja tuntee terveydentilansa ja onko hänellä ollut viime aikoina stressiä tai erilaisia tuntemuksia kuten kipuja. Hyvinvointipalveluiden käytön kohdalla kysyttiin päivähoidon järjestymistä ja sen toimivuutta. Lisäksi kysyttiin yhteistyöstä päivähoitohenkilöstön kanssa ja siitä missä asioissa on saanut apua äitiys- tai lastenneuvolasta. Kyselyssä kysyttiin vielä, miltä tahoilta vastaajat saavat sosiaalista tukea vanhemmuuteen tai perhe-elämän ongelmiin liittyen.

Lopuksi kyselyssä kartoitettiin lasten koulunkäyntiin ja vastaajan omaan lapsuuteen liittyviä yksityiskohtia. Vastaajalta kysyttiin nuorimman lapsen koulun ja luokan kokoa ja selvitettiin väitteiden avulla myös, sitä mitä mieltä vastaaja on koulun turvallisuudesta, viihtyvyydestä ja sen tarjoamasta tuesta ja palveluista. Omaan lapsuuteen liittyvissä kysymyksissä tiedusteltiin lapsuudenkodin osoittamaa tukea ja rakkautta sekä mahdollisia siellä esiintyneitä ongelmia, kuten alkoholinkäyttöä ja väkivaltaa.

Taustatietoina aineistossa oli sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, pääasiallinen toiminta, henkilöstöryhmä, työaika, työsuhteen laatu ja pääasiallinen työnantaja. Lisäksi aineistossa olivat seuraavat rekisteristä poimitut muuttujat: maakunta, kuntaryhmä, sairaanhoitopiiri ja kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo.

Keywords

hyvinvointi; lapsuus; palvelut; perheet; perhepolitiikka; sosiaali-indikaattorit; sosiaalinen tuki; sukupolvet; terveys; toimeentulo; työelämä; vanhemmuus

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDA Topic Classification)
• Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDA Topic Classification)

Series

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Data Collector

• Tilastokeskus

Time Period Covered

2006 – 2007

Collection Dates

2006-10-12 – 2007-01-09

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Perhe

Universe

Kaikki Suomessa asuvat perheet, joissa oli 1.1.2006 vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Pitkittäisaineisto: paneeliaineisto

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Kysely on kerätty postikyselyllä vuoden 2006 HYPA (Suomen Hyvinvointi ja Palvelut) -aineiston keruun yhteydessä. Otos poimittiin satunnaisotannalla Tilastokeskusken perhetilastosta, joka perustuu väestötietojärjestelmän tietoihin. Otokseen ei käytetty kieli- tai aluerajoituksia. Kyselylomake oli saatavilla niin suomeksi kuin ruotsiksi. Lopullinen otoskoko oli 5500 havaintoyksikköä, joista kyselyyn vastasi 2877. Nettovastausprosentti kyselyssä oli 52,5 %.

Collection Mode

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

52,5

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

2.0

Weighting

Aineisto sisältää kaksi kotitalouspainomuuttujaa bv5a ja bv5b, jotka ottavat huomioon otannan ja korjaavat kadon aiheuttamaa vinoumaa. Painomuuttuja bv5a on kotitalouksien lukumäärän väestötasolle (591 528 lapsiperhettä) korottava paino ja bv5b on kotitalouskohtainen analyysipaino, joka on muodostettu bv5a:stä niin, että keskiarvo on 1,00 ja summa on vastaajien kotitalouksien (2877 lapsiperhettä) lukumäärä.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Moisio, Pasi (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)): Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2006: lapsiperheet [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-09-26). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2887

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Publications

Palomäki, Liisa-Maria (2013). Eläkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi. Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 78 (4), 378 - 394.

Moisio, Pasi (2007). HYPA 2006. Hyvinvointi & Palvelut -kyselyn 2006 aineistokuvaus. Helsinki: Stakes. Stakesin työpapapereita 33/2007. URN:NBN:fi-fe201204193732

Suomalaisten hyvinvointi 2008 (2008). Toim. Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari & Simpura, Jussi & Heikkilä, Matti. Helsinki: Stakes.

Suomalaisten hyvinvointi 2014 (2014). Toim. Vaarama, Marja & Karvonen, Sakari & Kestilä, Laura & Moisio, Pasi & Muuri, Anu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-015-3