Study title

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009: ikääntyneiden käyntihaastattelut

Dataset ID Number

FSD2889

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2889
https://doi.org/10.60686/t-fsd2889

Data Type

Quantitative

Authors

• Moisio, Pasi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Other Identification/Acknowledgements

• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
• Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Abstract

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto käsittää vuonna 2009 kerätyt ikääntyneiden käyntihaastattelut.

Käyntihaastatteluissa kartoitettiin 80 vuotta täyttäneiden asumista, hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, terveyttä ja terveyspalveluita, sosiaalipalveluita, läheisapua sekä elämänlaatua. Asumiseen liittyen kysyttiin, mikä asunnon hallintamuoto oli, kuinka suuri se oli huonemäärältään ja neliöiltään sekä millaisella alueella asunto sijaitsi. Lisäksi tiedusteltiin, oliko asunnon tiloissa puutteita tai liikkumisesteitä ja olivatko eri palvelut riittävän lähellä. Taloudellista hyvinvointia kartoitettiin kysymyksin tulojen riittävyydestä esimerkiksi ruokaan, lääkkeisiin ja harrastuksiin.

Terveyteen ja elintapoihin liittyen vastaajilta kysyttiin kokivatko he terveydentilansa kuinka hyvänä, oliko heillä pitkäaikaisia sairauksia sekä kuinka usein he harrastivat liikunta ja käyttivät alkoholia. Lisäksi tiedusteltiin lääkärikäyntejä esimerkiksi terveyskeskuksissa tai yksityislääkärillä viimeisen vuoden aikana, hoidon riittävyyttä sekä saatujen julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden laatua.

Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä avun ja palveluiden tarpeesta sekä saamisesta. Ikääntyneiltä kysyttiin, selvisivätkö he erilaisista päivittäisistä toimista kuten ulkona liikkumisesta, ruuanlaitosta ja kotitöistä vaikeuksitta kenenkään auttamatta, saivatko he niihin apua ja jos, niin keneltä ja kuinka usein sekä miltä taholta he mieluiten apua haluaisivat. Myös kysyttiin, mitä eri palveluja, kuten ateria-, siivous-, kauppa- tai ulkoilutuspalveluja he olivat viimeisen vuoden aikana käyttäneet, onko niistä aiheutunut taloudellisia vaikeuksia sekä onko heille tehty palveluntarpeen arvio. Seuraavaksi kysyttiin omaishoidosta ja läheisavusta esimerkiksi oliko ikääntyneellä omaishoitaja ja oliko joku jättänyt antamatta hänelle hänen tarvitsemaansa apua. Vastaajilta tiedusteltiin niin ikään, antoivatko he itse apua jollekin vanhuuden, vammaisuuden tai sairauden vuoksi, ketä läheistään he auttoivat ja kuinka usein, sekä millaiseksi he arvioivat eri palvelujen laadun läheisensä kohdalla.

Lopuksi esitettiin vielä kysymyksiä sosiaalisista suhteista ja elämänlaadusta. Sosiaalisiin suhteisiin liittyen kysyttiin, kuinka usein vastaaja tapasi tai oli yhteydessä läheisiinsä, tunsiko hän itsensä yksinäiseksi sekä oliko joku käyttänyt häntä taloudellisesti hyväksi tai käyttäytynyt väkivaltaisesti häntä kohtaan. Elämänlaatuun liittyen pyydettiin arviota esimerkiksi omasta elämänlaadusta sekä tyytyväisyydestä terveydentilaansa, elämän merkitykselliseksi kokemisesta sekä lääkehoidon tarpeesta päivittäisistä toiminnoista selviämisessä. Lisäksi kartoitettiin turvallisuuden kokemusta, fyysisen ympäristön terveellisyyttä, tarmon riittävyyttä arkipäivän elämässä, tyytyväisyyttä ulkomuotoonsa, rahan riittävyyttä ja liikuntakykyä. Lopuksi kysyttiin vielä viimeisen kahden viikon aikana koettua tyytyväisyyttä esimerkiksi unen laatuun, kykyyn selviytyä päivittäisistä toimista, ihmissuhteisiin, asuinalueen olosuhteisiin sekä mahdollisuuksiin saada terveyspalveluja.

Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko, eläkkeellejäämisvuosi, viimeisin ammatti, sukupuoli, siviilisääty, ikäryhmä ja asuinpaikkakunnan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat mukana rekisterimuuttujat maakunta, kuntaryhmä, sairaanhoitopiiri, kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2008 sekä koulutustaso (3-luokkainen ISCED-luokittelu).

Keywords

elinolot; eläkeläiset; hyvinvointi; hyvinvointipolitiikka; ikääntyneet; palvelut; perhepolitiikka; sosiaali-indikaattorit; sosiaalipalvelut; sosiaalipolitiikka; sosiaaliturva; terveydenhuolto; terveys; terveyspalvelut; terveyspolitiikka; vanhukset

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDA Topic Classification)
• Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDA Topic Classification)

Series

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Data Collector

• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
• Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Time Period Covered

2009

Collection Dates

2009-09-16 – 2009-12-04

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

80 vuotta täyttäneet Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt (excluding Ahvenanmaa)

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Ikääntyneiden käyntikyselyitä varten tehtiin täysin uusi otos. Otokseen valittiin satunnaisotannalla Tilastokeskuksen väestörekisteristä 600 henkilöä 80 vuotta täyttäneiden, itsenäisesti asuvien henkilöiden joukosta. Haastatteluja toteutettiin onnistuneesti 373.

Collection Mode

Kasvokkainen haastattelu

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

62

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

2.0

Weighting

Aineiston painokertoimet ottavat huomioon otanta-asetelman ja korjaavat kadon aiheuttamaa vinoumaa. Aineistoon on muodostettu kalibroimalla jokaiselle havaintoyksilölle henkilökohtaiset korotus- ja analyysipainokertoimet. Kalibroinnin lähtökohtana ovat peruspainot eli poimintayksiköiden sisältymistodennäköisyyksien käänteisluvut. Kalibroinnissa peruspainoja muunnetaan siten, että tietyt perusjoukon tunnetut jakaumat saadaan estimoitua virheettä uusilla niin sanotuilla kalibrointipainoilla. Kalibrointi paikkaa sekä kadon että paneelin vanhenemisesta aiheutuvan peittovirheen vaikutusta. Painomuuttujat kalibroitiin ikäluokan (80 - 84, 85 - 89 ja 89+), sukupuolen, läänijakauman ja kuntaryhmityksen (maaseutumaiset, taajaan asutut ja kaupunkimaiset kunnat) mukaan. Korotuspainokerroin bv8a korottaa aineiston edustamaan koko väestöä ja analyysipaino on skaalattu korotuspainosta siten, että sen keskiarvo on 1.00 ja summa on vastaajien lukumäärä.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Moisio, Pasi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009: ikääntyneiden käyntihaastattelut [data]. Dataversio 2.0 (2018-09-26). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd2889; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2889

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Materials

Suomalaisten hyvinvointi 2010 (2010). Toim. Vaarama, Marja & Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. URN:NBN:fi-fe201205085398

HYPA 2009 - kyselyn aineistonkuvaus [verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/documents/10531/168099/Koululaisen_turvaverkko_2013.pdf [viitattu 4.6.2014]

Related Publications

Palomäki, Liisa-Maria (2013). Eläkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi. Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 78 (4), 378 - 394.

Suomalaisten hyvinvointi 2010 (2010). Toim. Vaarama, Marja & Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. URN:NBN:fi-fe201205085398

Suomalaisten hyvinvointi 2014 (2014). Toim. Vaarama, Marja & Karvonen, Sakari & Kestilä, Laura & Moisio, Pasi & Muuri, Anu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-015-3

Tervamäki, Riitta (2015). Vara elää. Ikäihmisten kokemuksia köyhyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Kokkola: Jyväskylän Yliopisto. Yliopistokeskus Chydenius. Sosiaalityön pro gradu-tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201510123343

HYPA 2009 - kyselyn aineistonkuvaus [verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/documents/10531/168099/Koululaisen_turvaverkko_2013.pdf [viitattu 4.6.2014]

Räsänen, Kirsi (2019) Kotona asuvien iäkkäiden näkemyksiä muuttohalukkuudesta ja asumismuodosta. Pro gradu -tutkielma. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto.