FSD3067 Finnish National Election Study 2015

Study title

Finnish National Election Study 2015

Alternative Title

CSES

Dataset ID Number

FSD3067

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3067
https://doi.org/10.60686/t-fsd3067

Data Type

Quantitative

Authors

Other Identification/Acknowledgements

  • Borg, Sami (University of Tampere)
  • Strandberg, Kim (Åbo Akademi University)
  • von Schoultz, Åsa (Åbo Akademi University)
  • Tiihonen, Aino (University of Tampere)
  • Wass, Hanna (University of Helsinki)
  • Westinen, Jussi (Åbo Akademi University)

Abstract

Finnish National Election Study 2015 charted the political participation, political attitudes, party allegiance, candidate and party choice, and voting behaviour of Finns. Further topics included citizens' initiative, different ways of having a say, and future prospects of Finland. The data were collected after the elections through face-to-face interviews and a self-administered drop-off questionnaire. The interview data contain Finland's contribution to the international CSES study (module 4).

First questions in the interview covered interest in politics, attention paid to media coverage of the elections (including social media), Internet use, discussions about politics with others, party identification and self-perceived social class. The respondents were asked to what extent they agreed with some statements relating to voting, democracy, the electoral system, and decision-making. Willingness to influence things by own activity (for instance, by participating in a demonstration or joining a consumer boycott) was charted as well as membership in a political party. Concerning citizens' initiative, the respondents were asked whether they thought the introduction of the initiative had promoted democracy in Finland and whether they had signed any initiatives. Opinions on the importance of the Internet and social media as channels of civic engagement were surveyed.

The survey also carried a set of attitudinal statements on voting, politics, political parties, politicians and public political influence (e.g. 'I have no say in what the Government and Parliament decide' or 'By voting, ordinary people can influence political decision-making'. With regard to the future prospects of Finland, the respondents were asked which future directions they thought sounded good or bad (e.g. "more entrepreneurship and market economy", "better equality between men and women").

The CSES module explored the respondents' opinions on the economic situation of Finland, own financial situation, whether public expenditure on various things should be increased or decreased, whether the Government should take measures to bridge the income gap, and whether it made a difference who was in power or who people voted for. The respondents were asked to place themselves and the parties on a left-right axis. Questions also covered satisfaction with democracy in Finland and whether the respondents felt close to any party. Voting behaviour was studied with questions on whether the respondents had voted, the candidate of which party they had voted for, whether they had considered voting for a candidate of any other party and if yes, which party, whether they had voted in the previous parliamentary elections and which party they had voted for. Opinions on the party leaders were surveyed. Finally, the respondents' factual knowledge of politics was tested with a few questions.

Non-voters were asked why they had not voted and how self-evident not voting had been to them. All those who had voted were asked what had influenced their choice of party, to what extent various issues had influenced their candidate choice, whether they had voted for a candidate who was of the same age and gender as themselves, and when they had decided which candidate and party to vote for. The respondents' perceptions of how much different things and people had affected their political opinions were studied. Trust in government and other institutions, groups and people was charted as well as views on the performance of the Government in the previous electoral term.

The self-administered questionnaire surveyed the extent to which the respondents agreed with a number of statements relating to values and Finnish politics, whether they identified with different groups, and information sources used for making the voting decision. The respondents were also asked whether they had been contacted personally by a party or a candidate during campaigning, whether their family or friends and acquaintances had tried to influence their voting decision, and how easy it had been for the respondents to find a suitable party and candidate. Online voting and political activities and participation on the Internet were charted as well as time spent on following news and other programmes on politics and topical issues. Other topics included views on own financial situation and the Finnish economy and employment situation, satisfaction with own life, and opinions on who should make the important political decisions. Finally, personality traits of the respondents were surveyed using the Ten-item personality inventory (TIPI).

Variables beginning with 'k' are national election study variables, 'q' denotes CSES variables, 'p' denotes variables in the self-administered questionnaire, 'a' denotes CSES administrative variables and 'd' denotes background variables.

Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, education, marital status, health status, trade union membership, economic activity and occupational status, employer type, unemployment periods, religiosity and religious attendance, mother tongue, gross annual household income, number of people in the household, type of neighbourhood/municipality, housing tenure, and electoral district.

Keywords

Internet; election campaigns; elections; parliamentary candidates; parliamentary elections; party identification; personality traits; political allegiance; political attitudes; political awareness; political influence; political interest; political participation; political support; trust; voting; voting advice applications

Topic Classification

Series

Finnish National Election Studies

Distributor

Finnish Social Science Data Archive

Access

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Data Collector

  • TNS Gallup Finland

Data Producers

  • Election Study Consortium

Funders

  • Ministry of Justice

Time Period Covered

2015

Collection Dates

2015-04-24 – 2015-07-07

Nation

Finland

Geographical Coverage

Finland

Analysis/Observation Unit Type

Individual

Universe

People living in Finland and entitled to vote in the Finnish parliamentary elections in 2015 (excluding the Åland Islands)

Time Method

Longitudinal: Trend/Repeated cross-section

Sampling Procedure

Probability: Multistage

The sampling was based on prior knowledge of the groups into which the population can be divided into. In the first stage, the number of persons required by the study were regionally divided by NUTS2 major regions. In the second stage, municipality types were taken into account. Interviewees were selected based on the sampling. After the interview, the respondents were asked to complete a self-administered paper questionnaire with additional questions (drop-off questionnaire). The data consist of interviews of 1,587 people and questionnaires completed by 684 people. Out of the 11,500 people selected in the sampling frame, 4,044 refused to participate and 5,919 could not be reached.

Collection Mode

Face-to-face interview

Self-administered questionnaire: Paper

Research Instrument

Structured questionnaire

Response Rate

13.7

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: English and Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Number of Cases and Variables

405 variables and 1587 cases.

Data Version

4.0

Related Datasets

FSD2556 Finnish National Election Studies 2003-2019: combined data

Completeness of Data and Restrictions

Numbering of response alternatives in the archived data does not strictly follow the numbering in the original questionnaire.

Persons mentioned in the Other Identification/Acknowledgements field of this data description participated in questionnaire design.

Variables D24_1 (specification of the respondent's religious community) and Q37_1 (specification of mother tongue) were removed from the data during archiving. In addition, municipality of residence (D39) was categorised into two classes (Helsinki-other).

Variables D24_1 (specification of the respondent's religious community) and Q37_1 (specification of mother tongue) were removed from the data during archiving.

Weighting

There is a weight variable (paino) in the data that weights the sample to match the mother tongue, age, gender and electoral district distributions in the population as well as the actual vote share of parties in the elections.

In 2021, updated weight variables were added for the main and self-administered questionnaires to enable more detailed comparison between the Finnish National Election Studies. The researchers recommend using these new weight variables when analysing the data. More information on the weight variables can be found in the attached background information file.

Citation Requirement

The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication.

Bibliographical Citation

Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi University) & Kestilä-Kekkonen, Elina (University of Tampere): Finnish National Election Study 2015 [dataset]. Version 4.0 (2021-09-14). Finnish Social Science Data Archive [distributor]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3067

Deposit Requirement

Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

The original data creators and the archive bear no responsibility for any results or interpretations arising from the reuse of the data.

Other Material

See downloadable files at the top of the page.

Election Study Consortium website

Comparative Study of Electoral Systems (CSES) website

Related Publications Tooltip

Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-483-9

Tiihonen, Aino (2015). Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511022409

Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. Toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Wass, Hanna & Grönlund, Kimmo (2016). Johdanto: yhdenvertaisuus ja poliittisen osallistumisen eriytyminen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 29-44. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Grönlund, Kimmo (2016). Eduskuntavaalit 2015. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 58-75. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Wass, Hanna & Borg, Sami (2016). Yhdenvertaisuus äänestyskopissa: äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 177-199. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Strandberg, Kim (2016). Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003-2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 95-116. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Westinen, Jussi & Borg, Sami (2016). Itä-Suomen vaalipiiriuudistuksen vaikutukset. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 200-223. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Westinen, Jussi & Kestilä-Kekkonen, Elina & Tiihonen, Aino (2016). Äänestäjät arvo- ja asenneulottuvuuksilla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 273-297. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Westinen, Jussi (2016). Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 249-272. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Tiihonen, Aino & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi & Rapeli, Lauri (2016). Puoluekannan periytyminen vanhemmilta lapsille. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 298-320. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Tiihonen, Aino (2016). Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 321-342. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Söderlund, Peter (2016). Kannastaan epävarmat ja liikkuvat äänestäjät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 343-356. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina & Söderlund, Peter (2016). Suomalaisten poliittinen luottamus ja siihen vaikuttavat tekijät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 379-397. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Pikkala, Sari (2016). Naiset ja miehet äänestäjinä. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 398-414. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Mattila, Mikko & Lahtinen, Hannu & Rapeli, Lauri & Wass, Hanna (2016). Terveys ja poliittinen kiinnittyminen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 415-434. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Christensen, Henrik Serup & Karjalainen, Maija & Setälä, Maija (2016). Kansalaisaloite poliittisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 435-455. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017). Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters' Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106. DOI:10.1111/1467-9477.12082

Henrik Serup Christensen, Maija Jäske, Maija Setälä & Elias Laitinen (2017) 'The Finnish Citizens' Initiative: Towards Inclusive Agenda-setting?', Scandinavian Political Studies, Early view, DOI: 10.1111/1467-9477.12096

Sivonen, Jukka (2017). Poliittisesti eriytyneet asiantuntijat? Ammattirakenteen ja poliittisen suuntautumisen yhteys jälkiteollisessa Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma.

Christensen, Henrik Serup & Setälä, Maija & Jäske, Maija (2018). Self-reported Health and Democratic Innovations. The Case of the Citizens' Initiative in Finland. European Political Science. https://doi.org/10.1057/s41304-018-0167-6

Christensen, Henrik Serup & von Schoultz, Åsa (2018). Ideology and Deliberation: An Analysis of Public Support for Deliberative Practices in Finland. International Journal of Public Opinion Research, Ahead of print: https://doi.org/10.1093/ijpor/edx022

Christensen, Henrik Serup (2017). Knowing and distrusting: how political trust and knowledge shape direct-democratic participation. European Societies, Online first: https://doi.org/10.1080/14616696.2017.1402124

Intke, Maarit (2018): Asiantuntijapäätöksenteko ja poliittinen epäluottamus: Häivedemokratian kannatus Suomessa vuosina 2007, 2011 ja 2015. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Simi, Antti (2018). Ammattiliitto, jäsen ja sosialisaatio -Analyysi eroista ja yhtäläisyyksistä SAK:n, STTK:n ja Akavan jäsenliittojen jäsenten ja aktiivien talouspoliittisissa arvoissa. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Kandidaatintutkielma.

Kestilä-Kekkonen, Elina & Tiihonen, Aino & Westinen, Jussi (2018). Vääriä kysymyksiä vai vääriä vastauksia? Vasemmisto-oikeisto -ulottuvuus vuosien 2003-2015 vaalitutkimusten valossa. Politiikka 60:2, 92-111.

Ahvo, Johannes (2018). Suomalaisten poliittinen verkko-osallistuminen. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Kandidaatintutkielma.

Borg, Sami (2018). Kuntavaalitutkimus 2017 [verkkodokumentti]. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/04/tutkimusjulkaisu_kuntavaalitutkimus-2017.pdf [viitattu 5.11.2018].

Bekkers, R. & Sandberg, B. (2018). Grading Generalized Trust Across Europe [online]. Paper presented at the 6th ESS workshop, March 16, 2018, The Hague. https://osf.io/qntze/ [cited 7.1.2019].

Kestilä-Kekkonen, Elina & Vento, Isak (2019). Poliittinen luottamus. Käsitteet, teoriat ja mittaaminen. Teoksessa: Poliittinen ja sosiaalinen luottamus. Polut, trendit ja kuilut (toim. Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina), 18-34. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:31. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-012-9

Tiihonen, Aino (2019). Yhteiskuntaluokat ja poliittinen luottamus. Teoksessa: Poliittinen ja sosiaalinen luottamus. Polut, trendit ja kuilut (toim. Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina), 156-173. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:31. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-012-9

Poliittinen ja sosiaalinen luottamus. Polut, trendit ja kuilut (2019). Toim. Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:31. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-012-9

Borg, Sami (2018). Suurten ikäluokkien poliittinen kiinnittyminen ja äänestysvalinnat 1970-luvulta nykypäivään. Teoksessa: Valta ja politiikka. Juhlakirja Ilkka Ruostetsaarelle hänen 60-vuotispäivänään (toim. Kestilä- Kekkonen, Elina & Raunio, Tapio), 150-171. Tampere: Vastapaino.

Isotalo, Veikko & Järvi, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter, Vaalitutkimuskonsortio (2019). Suomalainen äänestäjä 2003-2019. Helsinki: Oikeusministeriö. http://hdl.handle.net/10138/303991

Mannonen, Markus (2019). Äänestäjät kuluttajina: puoluevalintaan ja äänestäjien käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät Suomen eduskuntavaaleissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Markkinoinnin tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. URN:NBN:fi:jyu-201909164157

Paljakka, Mari (2019). Äänestämättä jättämisen syyperustelut eduskuntavaaleissa 2015. Tampere. Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Kandidaatintutkielma.

Zur, Roi. (2019). Stuck in the middle: Ideology, valence and the electoral failures of centrist parties. British Journal of Political Science, 1-18. doi:10.1017/S0007123419000231

Zur, Roi (2019). The Empty Center Phenomenon Revisited: Ideology, Valence, and the Electoral Failures of Centrist Parties. PhD Dissertation, University of California, Davis.

Leinonen, Nelli (2019). Ne pitää olla niin kuin vaaliohjelman mukaisia ne vastaukset - puolueiden eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastausten yhtenäisyys. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Suikkanen, Sanni (2019). Mitä on suomalainen arvokonservatiivisuus? Tutkimus suomalaisen konservatiivisuuden sisällöistä ja taustatekijöistä. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905161728

Suikkanen, Sanni (2019). Arvokonservatiivisuuden ja yhteiskunnallisen kontrollin suhde. Tiedelehti Hybris 2/2019.

Hobbs, Carl (2019). Demokratipreferenser bland finska medborgare : Stöd för representativ demokrati, deltagardemokrati, direktdemokrati och expertdemokrati. Pro gradu-avhandling. Statsvetenskapliga fakulteten, Helsingfors universitet.

Christensen, H. S. (2017). A Downward Spiral: The Use of Citizens' Initiatives and Political Trust [online]. Paper prepared for ECPR General Conference 2017. Panel: Democratic Innovations: Ideals and realities. https://www.researchgate.net/publication/320559764_The_Use_of_Citizens%27_Initiatives_and_Political_Trust [cited 27.7.2020].

Huttunen, J., & Christensen, H. S. (2019). Engaging the Millennials: The Citizens' Initiative in Finland. YOUNG 28(2), 175-198. https://doi.org/10.1177/1103308819853055

Kurunsaari, A. (2019). Vaikuttaako sukupolvi poliittiseen kiinnittymiseen? Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904081478

Leivo, J. (2017). Metallimusiikkiyhteisö alakulttuuriteorian näkökulmasta Suomessa: kvantitatiivinen analyysi metallimusiikin kuuntelijoiden yhteiskunnallisista ja poliittisista asenteista merkkinä suomalaisen metallimusiikkialakulttuurin olemassaolosta. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712012850

Pitkänen, Ville & Westinen, Jussi (2018). Samat huolet, eri näkökulmat. Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä [verkkodokumentti]. Helsinki: e2. https://e2.fi/publication/50 [viitattu 27.7.2020].

Pitkänen, V., & Westinen, J. (2017). Suomalaisten asenteet ja aktiivisuus energia-asioissa [verkkodokumentti]. Helsinki: e2. https://e2.fi/publication/9 [viitattu 27.7.2020].

Räsänen, T. (2018). Kansalaiset kahleissa: Äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806202057

Von Schoultz, Å. (2017). Electoral Systems in Context: Finland. In: The Oxford Handbook of Electoral Systems (eds. Herron, Erik S. & Pekkanen, Robert J. & Shugart, Matthew S.). New York: Oxford University Press. DOI:10.1093/oxfordhb/9780190258658.013.42

Saarinen, Laura (2020). Yhteiskuntaluokan vastainen äänestäminen Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003057446

Borg, Sami & Koljonen, Kari (2020). Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-026-7

Pitkänen, Marikki (2021) Sosioekonomisia arvoja vai jotain aivan muuta? Nuorten sijoittuminen vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella sekä vasemmisto-oikeisto-ulottuvuuden luonne vuosina 1991 ja 2015. Kandidaatintutkielma. Turun yliopisto, Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos.

Dalton, Russell J. (2021). Modeling Ideological Polarization in Democratic Party Systems. Electoral Studies, Volume 72. https://doi.org/10.1016/j.electstud.2021.102346

Paljakka, Mari (2022). Äänestysosallistumisen syyperustelut eduskuntavaaleissa 2003 ja 2019. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma.

Iivonen, Santeri (2022) Luottamus muutoksessa?: Suomalaisten nuorten luottamus poliittisia puolueita kohtaan 2010-luvulla. Kandidaatin tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tamperen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205215154

Medeiros , M , von Schoultz , Å & Wass , H (2020). Language matters? Antecedents and political consequences of support for bilingualism in Canada and Finland. Comparative European Politics, vol. 18, pp. 532-559. https://doi.org/10.1057/s41295-019-00198-x

Myllymäki, Aino (2020). Kvantitatiivinen analyysi talouspoliittisten arvojen ja koulutustason yhteyksistä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Kandidaatin tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto.

Myllymäki, Aino (2022). Kristinuskon yhteys poliittiseen oikeistoon Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & Maye, S. (2023). Affective polarization in comparative and longitudinal perspective. Public Opinion Quarterly. https://doi.org/10.1093/poq/nfad004

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2022). Partisan dealignment and the personalisation of politics in West European parliamentary democracies, 1961-2018. West European Politics, 45: 311-334.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2021). Leaders without Partisans. Dealignment, Media Change, and the Personalization of Politics. London: ECPR Press/Rowman & Littlefield International.

Ferreira da Silva, F., Garzia, D. & De Angelis, A. (2021). From party to leader mobilization? The personalization of voter turnout. Party Politics, 27: 220-233.

Garzia, D. & Ferreira da Silva, F. (2021). Negative personalization and voting behavior in 14 parliamentary democracies, 1961 - 2018. Electoral Studies, 71: 102300.

Michel, E., Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2020). Leader effects and voting for the populist radical right in Western Europe. Swiss Political Science Review, 26: 273 - 295.

Vahteri, Iina (2023). "Nyt tehtävillä päätöksillä vene voi keikahtaa mihin tahansa": Delfoi-tutkimus poliittisen osallistumisen tulevaisuudesta Suomessa vuonna 2050. Politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Kawecki, Daniel (2022). End of consensus? Ideology, partisan identity, and affective polarization in Finland 2003-2019. Scandinavian Political Studies 45(4), 478-503. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12238

Isotalo, Veikko & Helimäki, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter (2023). Suomalainen äänestäjä 2003-2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:13. https://www.vaalitutkimus.fi/suomalainen-aanestaja-2003-2023/ [viitattu 12.6.2024]

Söderlund, Peter (2023). Äänestäjien liikkuvuus vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:7. https://www.vaalitutkimus.fi/aanestajien-liikkuvuus-vuosien-2019-ja-2023-eduskuntavaalien-valilla/ [viitattu 12.6.2024]

Ojala, Ellen (2024). "Ympäristöpuolueesta ilmastopuolueeksi? Kvantitatiivinen analyysi Vihreän liiton äänestäjien ydinenergiakantojen muutoksesta." Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman kandidaatintutkielma, valtio-opin opintosuunta. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavissa: <https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254615>

Study description in machine readable DDI-C 2.5 format

Creative Commons License
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.