Aineiston nimi

Eduskuntavaalitutkimus 2015

Aineiston rinnakkainen nimi

CSES

Aineistonumero

FSD3067

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3067
https://doi.org/10.60686/t-fsd3067

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))
• Kestilä-Kekkonen, Elina (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)

Muut tekijät

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto)
• Strandberg, Kim (Åbo Akademi)
• von Schoultz, Åsa (Åbo Akademi)
• Tiihonen, Aino (Tampereen yliopisto)
• Wass, Hanna (Helsingin yliopisto)
• Westinen, Jussi (Åbo Akademi)

Sisällön kuvaus

Eduskuntavaalitutkimus 2015 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Aineisto koostuu kahdesta eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastatteluaineistosta ja vastaajien itse täyttämästä perävaunulomakeaineistosta. Käyntihaastatteluaineisto sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta (4-moduuli).

Tutkimuksen ensimmäisessä osuudessa vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja minkä verran hän seurasi vuoden 2015 eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on ja mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa. Vastaajan mielipiteitä kartoitettiin asenneväittämin, joissa kysyttiin äänestämisestä, demokratiasta, kansanedustajista, puolueista ja kansalaispätevyydestä. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja mahdollista puoluejäsenyyttä. Lisäksi kysyttiin kansalaisaloitteeseen liittyen demokratian toimivuudesta ja aloitteiden allekirjoittamisesta. Vastaajalle esitettiin vielä väittämiä poliittisen vaikuttamisen tavoista ja mahdollisuuksista sekä Suomen tulevaisuuden suunnasta. Tulevaisuuteen liittyvissä väittämissä olivat esillä muun muassa alueelliset erot, tasa-arvo, kaksikielisyys, Euroopan Unioni ja energiatuotanto.

CSES-osion alussa vastaajalta kysyttiin mielipidettä julkisten menojen kohdentamisesta eri toimintoihin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja elinkeinoelämän tukemiseen. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan elintasosta, kotitalouden taloudellisesta tilanteesta sekä Suomen taloudellisesta tilanteesta. Tässä CSES-osiossa kysyttiin lisäksi näkemyksiä hallituksen vastuusta tuloerojen vähentämiseksi sekä vastaajan puoluekantaa ja äänestämiskäyttäytymisestä. Mikäli vastaaja ei äänestänyt vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, häneltä kysyttiin tarkempia syitä päätökseen jättää äänestämättä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin mitä puoluetta vastaaja äänesti ja mitä puoluetta hän olisi vaihtoehtoisesti voinut äänestää. Jokaiselta vastaajalta kysyttiin mielipidettä eri puolueista ja puolueen puheenjohtajista sekä puolueiden sijoittumisesta oikeisto-vasemmisto-akselille. Vastaajaa pyydettiin sijoittamaan myös itsensä kyseiselle akselille. CSES-osion lopussa esitettiin vielä muutama kysymys, joilla testattiin vastaajan poliittista tietotasoa.

Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väittämiä puoluevalintaan vaikuttavista seikoista sekä äänestämisvalintaan johtaneista tekijöistä eduskuntavaalien ehdokkaissa. Vastaajalta kysyttiin myös tiesikö hän omien vanhempiensa äänestyskannasta vastaajan nuoruudessa. Lopuksi kysyttiin vielä kuinka paljon vastaaja luottaa muihin ihmisiin sekä erilaisiin instituutioihin ja organisaatioihin, kuten eduskuntaan, virkamiehiin, ammattiyhdistysliikkeeseen ja tiedotusvälineisiin.

Käyntihaastattelulomaketta seuranneessa perävaunulomakkeessa selvitettiin vastaajan mielipidettä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, kuten pohjoismaisesta yhteistyöstä, NATO-jäsenyydestä, SOTE-uudistuksesta, alkoholilainsäädännöstä sekä asevelvollisuudesta. Lisäksi kysyttiin vastaajan mielipidettä poliittisesta päätöksenteosta. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin ryhmään samastumisesta sekä erilaisista tietolähteistä, jotka olivat olleet tarpeellisia äänestyspäätöksen muodostumiselle. Lisäksi tiedusteltiin olivatko puolueet tai puolueiden ehdokkaat lähestyneet vastaaja ja sitä, oliko vastaajan äänestyspäätökseen pyritty vaikuttamaan eri tavoin. Tämän jälkeen kartoitettiin asioita, joita vastaaja oli tehnyt tai olisi ollut valmis tekemään poliittiseen toimintaan ja tiedonhankintaan liittyen internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Lisäksi kysyttiin oliko vastaaja allekirjoittanut aloitteita vaikuttamiseen tarkoitetuissa verkkopalveluissa. Perävaunukyselyssä kysyttiin vielä poliittiseen päätöksentekoon liittyvästä vastuunjaosta, vastaajan lähipiiriin kuuluvien henkilöiden terveydentilasta sekä vastaajan taloudellisesta tilanteesta, työtilanteesta ja luonteen piirteistä.

Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, ammattiliitto, elämäntilanne, ammattiryhmä, talouden vuositulot, uskonnollisuus, äidinkieli, asumismuoto ja vaalipiiri.

Asiasanat

eduskuntavaalit; ehdokkaat; internet; kansanedustajat; luottamus; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; sosiaalinen media; tietämys; vaalipiirit; vaalirahoitus; vaalit; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vaalit, ehdokkaat ja kansanäänestykset (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• TNS Gallup Oy

Tuottajat

• Vaalitutkimuskonsortio

Rahoittajat

• Oikeusministeriö

Ajallinen kattavuus

2015

Aineistonkeruun ajankohta

2015-04-24 – 2015-07-07

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänioikeutetut Suomessa asuvat henkilöt (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Otanta pohjautuu etukäteistietoihin perusjoukon jakautumisesta ryhmiin. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin alueellisesti maakuntajaon pohjalta NUTS2-suuralueisiin. Toisessa vaiheessa otettiin huomioon kuntatyypit. Otannan perusteella valikoituivat lomakehaastatteluihin osallistuvat henkilöt. Haastattelun jälkeen vastaajia pyydettiin täyttämään vielä vapaaehtoinen kyselylomake, jota kutsutaan tutkimuksen yhteydessä perävaunulomakkeeksi. Aineisto koostuu 1 587 henkilön haastattelusta ja 684 henkilön täyttämästä kyselylomakkeesta, eli perävaunulomakkeesta. Otannnan perusteella valikoituneista 11 550 henkilöstä 4 044 kieltäytyi tutkimukseen osallistumisesta ja 5 919 henkilöä ei tavoitettu tai he eivät olleet kotona, kun haastattelu olisi toteutettu.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

13,7

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

405 muuttujaa ja 1587 havaintoa.

Datan versio

4.0

Katso myös

FSD2556 Eduskuntavaalitutkimukset 2003-2019: yhdistetty aineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Arkistoidun aineiston vastausvaihtoehtojen numerointi ei noudata kaikilta osin kyselylomakkeen numerointia.

Kuvailussa mainitut Muut tekijät -kohdan henkilöt ovat osallistuneet lomakesuunnitteluun.

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä tunnisteellisuussyistä pudotettu muuttujat d24_1 (tarkennus uskonnolliseen yhteisöön kuulumisesta) sekä q37_1 (tarkennus vastaajan äidinkielestä). Lisäksi kuntamuuttuja d39 on luokiteltu kahteen luokkaan (Helsinki-muut).

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan (paino), joka painottaa yhdistetysti vastaajien kieli-, ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirijakaumaa populaatiota vastaavaksi sekä puoluevalintaa vaalitulosta vastaavaksi.

Vuonna 2021 aineistoon on lisätty pääkyselylomakkeelle ja perävaunulomakkeelle uudet painomuuttujat, jotka mahdollistavat paremmin ajallisen vertailtavuuden eduskuntavaalitutkimusaineistojen välillä. Tutkijat suosittelevat käyttämään analyyseissa näitä päivitettyjä painomuuttujia. Painomuuttujien muodostuksesta kerrotaan tarkemmin liitteenä olevassa taustatietotiedostossa.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi) & Kestilä-Kekkonen, Elina (Tampereen yliopisto): Eduskuntavaalitutkimus 2015 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 4.0 (2021-09-14). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3067

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Vaalitutkimuskonsortion verkkosivut

Comparative Study of Electoral Systems (CSES) -hankkeen verkkosivut

Julkaisut aineistosta

Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-483-9

Tiihonen, Aino (2015). Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511022409

Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. Toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Wass, Hanna & Grönlund, Kimmo (2016). Johdanto: yhdenvertaisuus ja poliittisen osallistumisen eriytyminen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 29-44. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Grönlund, Kimmo (2016). Eduskuntavaalit 2015. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 58-75. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Wass, Hanna & Borg, Sami (2016). Yhdenvertaisuus äänestyskopissa: äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 177-199. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Strandberg, Kim (2016). Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003-2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 95-116. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Westinen, Jussi & Borg, Sami (2016). Itä-Suomen vaalipiiriuudistuksen vaikutukset. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 200-223. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Westinen, Jussi & Kestilä-Kekkonen, Elina & Tiihonen, Aino (2016). Äänestäjät arvo- ja asenneulottuvuuksilla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 273-297. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Westinen, Jussi (2016). Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 249-272. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Tiihonen, Aino & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi & Rapeli, Lauri (2016). Puoluekannan periytyminen vanhemmilta lapsille. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 298-320. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Tiihonen, Aino (2016). Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 321-342. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Söderlund, Peter (2016). Kannastaan epävarmat ja liikkuvat äänestäjät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 343-356. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina & Söderlund, Peter (2016). Suomalaisten poliittinen luottamus ja siihen vaikuttavat tekijät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 379-397. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Pikkala, Sari (2016). Naiset ja miehet äänestäjinä. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 398-414. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Mattila, Mikko & Lahtinen, Hannu & Rapeli, Lauri & Wass, Hanna (2016). Terveys ja poliittinen kiinnittyminen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 415-434. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Christensen, Henrik Serup & Karjalainen, Maija & Setälä, Maija (2016). Kansalaisaloite poliittisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 435-455. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017). Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters' Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106. DOI:10.1111/1467-9477.12082

Henrik Serup Christensen, Maija Jäske, Maija Setälä & Elias Laitinen (2017) 'The Finnish Citizens' Initiative: Towards Inclusive Agenda-setting?', Scandinavian Political Studies, Early view, DOI: 10.1111/1467-9477.12096

Sivonen, Jukka (2017). Poliittisesti eriytyneet asiantuntijat? Ammattirakenteen ja poliittisen suuntautumisen yhteys jälkiteollisessa Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma.

Christensen, Henrik Serup & Setälä, Maija & Jäske, Maija (2018). Self-reported Health and Democratic Innovations. The Case of the Citizens' Initiative in Finland. European Political Science. https://doi.org/10.1057/s41304-018-0167-6

Christensen, Henrik Serup & von Schoultz, Åsa (2018). Ideology and Deliberation: An Analysis of Public Support for Deliberative Practices in Finland. International Journal of Public Opinion Research, Ahead of print: https://doi.org/10.1093/ijpor/edx022

Christensen, Henrik Serup (2017). Knowing and distrusting: how political trust and knowledge shape direct-democratic participation. European Societies, Online first: https://doi.org/10.1080/14616696.2017.1402124

Intke, Maarit (2018): Asiantuntijapäätöksenteko ja poliittinen epäluottamus: Häivedemokratian kannatus Suomessa vuosina 2007, 2011 ja 2015. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Simi, Antti (2018). Ammattiliitto, jäsen ja sosialisaatio -Analyysi eroista ja yhtäläisyyksistä SAK:n, STTK:n ja Akavan jäsenliittojen jäsenten ja aktiivien talouspoliittisissa arvoissa. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Kandidaatintutkielma.

Kestilä-Kekkonen, Elina & Tiihonen, Aino & Westinen, Jussi (2018). Vääriä kysymyksiä vai vääriä vastauksia? Vasemmisto-oikeisto -ulottuvuus vuosien 2003-2015 vaalitutkimusten valossa. Politiikka 60:2, 92-111.

Ahvo, Johannes (2018). Suomalaisten poliittinen verkko-osallistuminen. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Kandidaatintutkielma.

Borg, Sami (2018). Kuntavaalitutkimus 2017 [verkkodokumentti]. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/04/tutkimusjulkaisu_kuntavaalitutkimus-2017.pdf [viitattu 5.11.2018].

Bekkers, R. & Sandberg, B. (2018). Grading Generalized Trust Across Europe [online]. Paper presented at the 6th ESS workshop, March 16, 2018, The Hague. https://osf.io/qntze/ [cited 7.1.2019].

Kestilä-Kekkonen, Elina & Vento, Isak (2019). Poliittinen luottamus. Käsitteet, teoriat ja mittaaminen. Teoksessa: Poliittinen ja sosiaalinen luottamus. Polut, trendit ja kuilut (toim. Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina), 18-34. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:31. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-012-9

Tiihonen, Aino (2019). Yhteiskuntaluokat ja poliittinen luottamus. Teoksessa: Poliittinen ja sosiaalinen luottamus. Polut, trendit ja kuilut (toim. Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina), 156-173. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:31. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-012-9

Poliittinen ja sosiaalinen luottamus. Polut, trendit ja kuilut (2019). Toim. Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:31. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-012-9

Borg, Sami (2018). Suurten ikäluokkien poliittinen kiinnittyminen ja äänestysvalinnat 1970-luvulta nykypäivään. Teoksessa: Valta ja politiikka. Juhlakirja Ilkka Ruostetsaarelle hänen 60-vuotispäivänään (toim. Kestilä- Kekkonen, Elina & Raunio, Tapio), 150-171. Tampere: Vastapaino.

Isotalo, Veikko & Järvi, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter, Vaalitutkimuskonsortio (2019). Suomalainen äänestäjä 2003-2019. Helsinki: Oikeusministeriö. http://hdl.handle.net/10138/303991

Mannonen, Markus (2019). Äänestäjät kuluttajina: puoluevalintaan ja äänestäjien käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät Suomen eduskuntavaaleissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Markkinoinnin tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. URN:NBN:fi:jyu-201909164157

Paljakka, Mari (2019). Äänestämättä jättämisen syyperustelut eduskuntavaaleissa 2015. Tampere. Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Kandidaatintutkielma.

Zur, Roi. (2019). Stuck in the middle: Ideology, valence and the electoral failures of centrist parties. British Journal of Political Science, 1-18. doi:10.1017/S0007123419000231

Zur, Roi (2019). The Empty Center Phenomenon Revisited: Ideology, Valence, and the Electoral Failures of Centrist Parties. PhD Dissertation, University of California, Davis.

Leinonen, Nelli (2019). Ne pitää olla niin kuin vaaliohjelman mukaisia ne vastaukset - puolueiden eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastausten yhtenäisyys. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Suikkanen, Sanni (2019). Mitä on suomalainen arvokonservatiivisuus? Tutkimus suomalaisen konservatiivisuuden sisällöistä ja taustatekijöistä. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905161728

Suikkanen, Sanni (2019). Arvokonservatiivisuuden ja yhteiskunnallisen kontrollin suhde. Tiedelehti Hybris 2/2019.

Hobbs, Carl (2019). Demokratipreferenser bland finska medborgare : Stöd för representativ demokrati, deltagardemokrati, direktdemokrati och expertdemokrati. Pro gradu-avhandling. Statsvetenskapliga fakulteten, Helsingfors universitet.

Christensen, H. S. (2017). A Downward Spiral: The Use of Citizens' Initiatives and Political Trust [online]. Paper prepared for ECPR General Conference 2017. Panel: Democratic Innovations: Ideals and realities. https://www.researchgate.net/publication/320559764_The_Use_of_Citizens%27_Initiatives_and_Political_Trust [cited 27.7.2020].

Huttunen, J., & Christensen, H. S. (2019). Engaging the Millennials: The Citizens' Initiative in Finland. YOUNG 28(2), 175-198. https://doi.org/10.1177/1103308819853055

Kurunsaari, A. (2019). Vaikuttaako sukupolvi poliittiseen kiinnittymiseen? Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904081478

Leivo, J. (2017). Metallimusiikkiyhteisö alakulttuuriteorian näkökulmasta Suomessa: kvantitatiivinen analyysi metallimusiikin kuuntelijoiden yhteiskunnallisista ja poliittisista asenteista merkkinä suomalaisen metallimusiikkialakulttuurin olemassaolosta. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712012850

Pitkänen, Ville & Westinen, Jussi (2018). Samat huolet, eri näkökulmat. Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä [verkkodokumentti]. Helsinki: e2. https://e2.fi/publication/50 [viitattu 27.7.2020].

Pitkänen, V., & Westinen, J. (2017). Suomalaisten asenteet ja aktiivisuus energia-asioissa [verkkodokumentti]. Helsinki: e2. https://e2.fi/publication/9 [viitattu 27.7.2020].

Räsänen, T. (2018). Kansalaiset kahleissa: Äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806202057

Von Schoultz, Å. (2017). Electoral Systems in Context: Finland. In: The Oxford Handbook of Electoral Systems (eds. Herron, Erik S. & Pekkanen, Robert J. & Shugart, Matthew S.). New York: Oxford University Press. DOI:10.1093/oxfordhb/9780190258658.013.42

Saarinen, Laura (2020). Yhteiskuntaluokan vastainen äänestäminen Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003057446

Borg, Sami & Koljonen, Kari (2020). Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-026-7

Pitkänen, Marikki (2021) Sosioekonomisia arvoja vai jotain aivan muuta? Nuorten sijoittuminen vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella sekä vasemmisto-oikeisto-ulottuvuuden luonne vuosina 1991 ja 2015. Kandidaatintutkielma. Turun yliopisto, Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos.

Dalton, Russell J. (2021). Modeling Ideological Polarization in Democratic Party Systems. Electoral Studies, Volume 72. https://doi.org/10.1016/j.electstud.2021.102346

Paljakka, Mari (2022). Äänestysosallistumisen syyperustelut eduskuntavaaleissa 2003 ja 2019. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma.

Iivonen, Santeri (2022) Luottamus muutoksessa?: Suomalaisten nuorten luottamus poliittisia puolueita kohtaan 2010-luvulla. Kandidaatin tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tamperen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205215154

Medeiros , M , von Schoultz , Å & Wass , H (2020). Language matters? Antecedents and political consequences of support for bilingualism in Canada and Finland. Comparative European Politics, vol. 18, pp. 532-559. https://doi.org/10.1057/s41295-019-00198-x

Myllymäki, Aino (2020). Kvantitatiivinen analyysi talouspoliittisten arvojen ja koulutustason yhteyksistä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Kandidaatin tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto.

Myllymäki, Aino (2022). Kristinuskon yhteys poliittiseen oikeistoon Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & Maye, S. (2023). Affective polarization in comparative and longitudinal perspective. Public Opinion Quarterly. https://doi.org/10.1093/poq/nfad004

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2022). Partisan dealignment and the personalisation of politics in West European parliamentary democracies, 1961-2018. West European Politics, 45: 311-334.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2021). Leaders without Partisans. Dealignment, Media Change, and the Personalization of Politics. London: ECPR Press/Rowman & Littlefield International.

Ferreira da Silva, F., Garzia, D. & De Angelis, A. (2021). From party to leader mobilization? The personalization of voter turnout. Party Politics, 27: 220-233.

Garzia, D. & Ferreira da Silva, F. (2021). Negative personalization and voting behavior in 14 parliamentary democracies, 1961 - 2018. Electoral Studies, 71: 102300.

Michel, E., Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2020). Leader effects and voting for the populist radical right in Western Europe. Swiss Political Science Review, 26: 273 - 295.

Vahteri, Iina (2023). "Nyt tehtävillä päätöksillä vene voi keikahtaa mihin tahansa": Delfoi-tutkimus poliittisen osallistumisen tulevaisuudesta Suomessa vuonna 2050. Politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Kawecki, Daniel (2022). End of consensus? Ideology, partisan identity, and affective polarization in Finland 2003-2019. Scandinavian Political Studies 45(4), 478-503. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12238

Isotalo, Veikko & Helimäki, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter (2023). Suomalainen äänestäjä 2003-2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:13. https://www.vaalitutkimus.fi/suomalainen-aanestaja-2003-2023/ [viitattu 12.6.2024]

Söderlund, Peter (2023). Äänestäjien liikkuvuus vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:7. https://www.vaalitutkimus.fi/aanestajien-liikkuvuus-vuosien-2019-ja-2023-eduskuntavaalien-valilla/ [viitattu 12.6.2024]

Ojala, Ellen (2024). "Ympäristöpuolueesta ilmastopuolueeksi? Kvantitatiivinen analyysi Vihreän liiton äänestäjien ydinenergiakantojen muutoksesta." Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman kandidaatintutkielma, valtio-opin opintosuunta. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavissa: <https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254615>