Authors

• Nikula, Jouko (Helsingin yliopisto. Aleksanteri-instituutti)

Keywords

elintaso, ihmissuhteet, koulutustausta, mediankäyttö, perhesuhteet, perhetausta, poliittinen toiminta, poliittiset asenteet, sosioekonominen asema, talouselämä, työelämä, työpaikat, työpaikkademokratia, työpaikkakulttuuri, työvelvollisuus

Abstract

Tutkimus on osa sarjaa, jossa kartoitettiin venäläisten sosioekonomista eriarvoisuutta ja työelämää. Ainestosarja, johon tämä tutkimus kuuluu, kattaa vuodet 1990, 1998, 2006 ja 2015, mikä mahdollistaa ajallisen muutoksen tutkimisen. Eriarvoisuus ymmärretään tutkimuksessa ammatin, sosiaalisen liikkuvuuden, omaisuuden ja tulojen kautta, mutta siihen liittyvät myös asenteet, politiikka ja uskonto. Tutkimuksessa haluttiin yhdistää ihmisten olosuhteet heidän arvoihinsa pyrkimyksenä tutkia näiden kahden välistä vuorovaikutusta.

Kyselyn alkupuoli käsitteli työelämää. Aluksi kysyttiin vastaajan perheen työ- ja koulutustaustasta, vastaajan koulutuksesta, työhistoriasta sekä nykyisestä työstä. Vastaajaa pyydettiin lisäksi arvioimaan työautonomiaansa ja mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon työpaikalla.

Seuraavaksi kysyttiin perheestä ja perhetaustasta. Vastaajaa pyydettiin kertomaan muun muassa puolisonsa työstä. Lisäksi oltiin kiinnostuneita vastaajan vapaa-ajan ja median käytöstä, hyvinvoinnista, tulotasosta, kulutuksesta ja vauraudesta. Vastaajaa pyydettiin esimerkiksi valitsemaan listasta erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja sekä arvioimaan tulojen muutosta aikaisemmasta.

Tutkimuksessa tutkittiin myös vastaajien terveyttä ja kokemuksia terveyspalveluista. Heiltä kysyttiin muun muassa ovatko he saaneet tarvittavaa terveydenhuoltoa. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita internetin ja median käytöstä. Vastaajilta tiedusteltiin internetin käytön syitä ja määrää.

Lopuksi tutkittiin uskomuksia ja poliittisia mielipiteitä. Vastaajalta kysyttiin, osallistuuko hän poliittisien puolueiden tai muiden ryhmittymien toimintaan. Edelleen oltiin kiinnostuneita luottamuksesta yhteiskunnallisiin instituutioihin, tyytyväisyydestä harjoitettuun politiikkaan, uskonnollisuudesta ja yhteiskunnallisista arvoista.

Taustamuuttujina ovat koulutus, työllisyyshistoria, työpaikan toimiala, ammatti, ammattiasema, työantajasektori, työaika, siviilisääty, lasten lukumäärä, kotitalouden koko, tulot, kansallinen ryhmä, äidinkieli, uskontokunta, ikä, sukupuoli ja paikkakuntatyyppi.