FSD3483 Toimittajien näkemyksiä tragediajournalismista 2019

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • Heiskanen, Benita (Turun yliopisto. Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus)
  • Cheas, Kirsi (Turun yliopisto. Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus)
  • Kannisto, Maiju (Turun yliopisto. Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus)
  • Hirvioja, Jaakko (Turun yliopisto. Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus)

Keywords

ammattietiikka, debriefing, journalismi, koulusurmat, sosiaalinen media, toimittajat (media), työolot, työpaikkakoulutus, uutisointi, väkivaltarikokset

Abstract

Aineistossa on kartoitettu suomalaisten uutismedioiden toimittajien ammatillisia kokemuksia, arvoja sekä näkemyksiä median tavoitteista ja eettisistä haasteista väkivalta- ja erityisesti koulusurmauutisoinnissa. Kysely on toteutettu osana Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen Tragediauutisoinnin haasteet - median mahdollisuudet käsitellä kouluampumisia (#TRAGE) tutkimushanketta. Tutkimus on Helsingin Sanomain säätiön rahoittama.

Aluksi vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he tuottavat journalistista sisältöä väkivaltatapauksista ja mikä on heidän mielestään toimittajan tehtävä. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien kokemusta journalistisesta vapaudesta ja ammatillisesta itsenäisyydestä. Aineistossa kartoitettiin laajasti vastaajien näkemyksiä eettisestä journalismista: avokysymyksissä kysyttiin esimerkiksi, mitkä ovat vastaajan mielestä suurimpia eettisiä haasteita ja toisaalta mitkä keskeisimpiä journalistisia tavoitteita kouluampumisten ja vastaavien tragedioiden uutisoinnissa. Lisäksi useissa kysymyksissä selvitettiin vastaajan näkemystä siitä, miten uhreja ja epäiltyä tulisi käsitellä mediassa.

Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän taustaorganisaatioidensa toimintatapoja tragediauutisoinnissa sekä miten he itse käsittelevät traagisten aiheiden käsittelystä aiheutunutta stressiä. Lopuksi kysyttiin, onko vastaajan Twitterin käytöstä sekä kuinka paljon vastaaja näkee sosiaalisen median muuttaneen journalismia.

Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, työkokemus, vastaajan organisaation pääasiallinen kohdeyleisö, onko organisaatio alueellinen vai paikallinen, vastaajan rooli organisaatiossaan ja yleisin formaatti, jossa vastaaja tuottaa uutisia, sekä edellisissä vaaleissa äänestetty puolue.

Study description in machine readable DDI-C 2.5 format

Creative Commons License
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.