Authors

• Reunanen, Esa (Tampereen yliopisto. Viestintätieteiden yksikkö)
• Kunelius, Risto (Tampereen yliopisto. Viestintätieteiden yksikkö)

Keywords

hallinto, journalismi, julkisuus, luottamus, media, politiikka, päätöksenteko, sosiaalinen media, vaikutusvalta, valta, viestimet, viestintä, yhteiskunnallinen asema

Abstract

Suomalaisen yhteiskunnan päätöksenteon ja median välisiä valtasuhteita selvittävä aineisto kerättiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Medioituminen ja päätöksenteko. Tutkimus median vallasta talouden ja ympäristön politiikkaverkostoissa. Vastaukset kerättiin vaikutusvaltaisimmissa asemissa toimivilta henkilöiltä kahdeksalta eri yhteiskuntasektorilta, jotka olivat elinkeinoelämä, politiikka, hallinto, oikeustoimi, poliisi, ammattiyhdistysliike, tutkimus sekä kansalais- ja kulttuuritoiminta.

Aluksi vastaajilta kysyttiin sukupuolta, toimintasektoria ja asemaa. Aineistossa oltiin kiinnostuneita vastaajien mielipiteistä liittyen suomalaisen yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmään ja vallankäytön verkostoon. Heiltä kysyttiin näkemyksiä erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja tiedotusvälineiden sekä yksilöiden vaikutusvallasta ja sen kehittymisestä viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisessa yhteiskunnassa. Edelleen haastateltavia pyydettiin arvioimaan, missä määrin heidän oma vaikutusvaltansa perustuu erilaisiin seikkoihin, kuten viralliseen asemaan, asiantuntijuuteen, henkilökohtaisiin suhdeverkostoihin ja omaan tai organisaation medianäkyvyyteen.

Kiinnostuneita oltiin edelleen myös haastateltavien suhteesta mediakentän toimijoihin, kuten journalistisiin medioihin ja toimittajiin, sekä sosiaalisen median kanaviin. Aineistossa selvitettiin, kuinka aktiivisesti haastateltavat seuraavat viestimiä ja kuinka usein haastateltavat esiintyvät itse erilaisissa medioissa. Haastateltavilta kysyttiin myös, kuinka helposti he kokevat saavansa äänensä kuuluviin erilaisissa medioissa ja millaisin motiivein he esiintyvät julkisuudessa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, kuinka usein haastateltavat esiintyvät sosiaalisessa mediassa työroolissaan ja ovatko he joutuneet työroolinsa vuoksi vihapuheen kohteeksi.

Taustamuuttujina aineistossa olivat ikäryhmä, vastaajan toimintasektori, asema ja sukupuoli.