Authors

• Pesäpuu ry

Keywords

havainnointi, lapsen asema, lapsen etu, lapsen kehitys, lapset (ikäryhmät), lastensuojelu, osallisuus, perhehoitajat, perhehoito, sijaishuolto, sijaisperheet, sosiaalityö, sosiaalityöntekijät, taaperoikäiset, vauvat, vuorovaikutus

Abstract

Aineisto käsittelee sijaishuollon työntekijöiden ja perhehoitajien näkemyksiä toimintamalleista, joilla tuetaan 0-2-vuotiaiden lasten osallisuutta ja oikeuksia sijaishuollossa tai kiireellisissä sijoituksissa. Vastaajat ovat sosiaalityöntekijöitä, lastensuojelun työntekijöitä sekä perhehoitajia. Aineisto on kerätty osana Pesäpuu ry:n Pikku-Tiikerit-kehittämishanketta, joka on saanut rahoituksen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA).

Aluksi esitettiin kysymyksiä sosiaalityöntekijöille ja lastensuojelun työntekijöille. Tiedusteltiin, miten vastaajat tutustuvat lapseen erilaisten lapseen liittyvien piirteiden kautta. Lisäksi tiedusteltiin, missä tilanteissa vastaajat tapaavat lasta sekä ketä muita tapaamisiin osallistuu. Pyydettiin myös arvioimaan tukeeko lapsen tapaaminen vastaajien päätöksentekoa tai työskentelyä. Tämän jälkeen tiedusteltiin syitä olla tapaamatta lasta sekä tiedusteltiin, miten vastaajat valmistelevat lasta sijaishuolto- tai asuinpaikan muutokseen ja millaisia vuorovaikutuskeinoja he käyttävät lapsen kanssa.

Seuraavaksi selvitettiin, miten työntekijät arvioivat lapsen hyvinvointia sekä sijoitus- tai asuinpaikan sopivuutta. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat tukevat lapsen suhteita heidän vanhempiinsa tai muihin tärkeisiin ihmisiin ja mitä vastaajat huomioivat suunnitellessaan tapaamisia vanhempien tai muiden läheisten kanssa. Kysyttiin vielä, millaisia keinoja vastaajat ovat käyttäneet selvittääkseen lapsen näkemyksen ja mielipiteen.

Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä perhehoitajina toimiville. Tiedusteltiin perhehoitajina toimivien koulutuksista sekä kysyttiin koulutuksien antamista valmiuksista kohdata pieniä lapsia. Kysyttiin myös, millaisia ennakkotietoja lapsesta toivotaan ja kuinka usein perhehoitajina toimivat ovat yhteydessä lapsen sosiaalityöntekijään. Lisäksi kysyttiin, miten he ylläpitävät lapsen suhteita vanhempiin ja muihin tärkeisiin ihmissuhteisiin. Tiedusteltiin myös, miten vastaajat havainnoivat lapsen vuorovaikutusta arjessa ja hyödyntävätkö lastensuojelun työntekijät näitä havaintoja.

Lopuksi esitettiin vielä kysymyksiä kaikille vastaajille ja tiedusteltiin mitä tietoja vastaajat taltioivat lapsesta ja millä välineillä. Kysyttiin myös onko elämäntarinan taltiointi vahvistanut suhdetta lapseen ja kenelle taltioitu elämäntarina annetaan ja miten se kulkee lapsen mukana sijaishuoltopaikan muutoksissa. Tiedusteltiin myös syitä, jos ei taltioi lapsesta tietoja.

Taustamuuttujia ovat työrooli ja ammattinimike, työkokemus sekä tieto millä hyvinvointialueella toimii vai toimiiko yksityisellä tai kolmannella sektorilla.