Authors

• Vaittinen, Tiina (Siirtolaisuusinstituutti)
• Vartiainen, Päivi (Siirtolaisuusinstituutti)
• Sakilayan-Latvala, Margarita (Siirtolaisuusinstituutti)
• Laakkonen, Ville (Siirtolaisuusinstituutti)

Keywords

filippiiniläiset, henkilöstöhankinta, kielitaito, opiskelu, perheet, rekrytointi, työelämä, työnhaku, työperäinen maahanmuutto, työura, ulkomaalaiset, yritykset

Abstract

Tutkimuksessa kartoitettiin filippiiniläisten opiskelijoiden ja työntekijöiden kokemuksia rekrytointiprosessista Suomeen. Kysely on osa Work in Finlandin Siirtolaisuusinstituutilta tilaamaa selvitystyötä: Selvitys Filippiinien kansainvälisen työvoiman ekosysteemistä ja osaajatarjonnasta kansainvälisen rekrytoinnin näkökulmasta.

Aluksi kysyttiin vastaajien koulutuksesta ja taidoista. Edelleen tiedusteltiin, millä alalla vastaajat työskentelevät Suomessa, vastaako työ heidän koulutustaan ja kokevatko he itsensä tervetulleiksi ja arvostetuiksi omassa työyhteisössään. Lisäksi kysyttiin, ovatko he saaneet lisäkoulutusta Suomessa osana rekrytointiprosessia. Kartoitettiin myös, lähettävätkö vastaajat rahaa perheilleen Filippiineille ja aikovatko he jäädä pysyvästi Suomeen.

Aikaan ennen rekrytointiprosessin aloittamista liittyen vastaajilta kysyttiin, miten he alun perin saivat tietää työmahdollisuuksista Suomessa ja mikä motivoi heitä hakeutumaan Suomeen töihin. Edelleen kartoitettiin, kuinka hyvin vastaajat tunsivat suomalaisen työkulttuurin ja kuinka valmistautuneita he olivat muuton mahdollisiin haasteisiin.

Rekrytointiprosessiaikaan liittyen tiedusteltiin, millaisia kokemuksia vastaajilla oli esimerkiksi rekrytointiyritysten tarjoamasta tuesta, viestinnän selkeydestä ja nopeudesta sekä Suomen työlainsäädännöstä ja työntekijän oikeuksista annetun tiedon riittävyydestä. Lisäksi kysyttiin, millaisia haasteita he kohtasivat esimerkiksi työnantajien ja rekrytointiyritysten välisessä viestinnässä, rekrytointiprosessiin liittyvien erilaisten kulujen kattamisessa sekä rekrytointiprosessin viivästyksistä. Kysyttiin myös, ovatko vastaajat kohdanneet syrjintää tai huonoa kohtelua prosessin aikana ja ovatko he osallistuneet suomen kielen kurssille osana prosessia.

Rekrytointiprosessin parannusehdotuksina vastaajat mainitsivat muun muassa laajemman kulttuurisensitiivisyyskoulutuksen tarjoamisen rekrytoijille ja työnantajille, suomen kielen taidon arvioinnin tai kielen oppimisen tuen lisäämisen sekä ennen lähtöä tarjottavat perehdytysohjelmat. Lisäksi kartoitettiin, mitkä tekijät olisivat voineet paremmin valmistaa vastaajia Suomen työelämään rekrytointiprosessin aikana. Tekijöinä lueteltiin esimerkiksi yksityiskohtaisempi tieto, tuki ja ohjeistus Suomen palkkatasosta, elinkustannuksista, lainsäädännöstä, verotuksesta, asumisesta, terveydenhoitojärjestelmästä, kulttuurista ja tavoista. Lopuksi kysyttiin saadusta perhe-elämän tuesta ja perheenyhdistämisestä.

Taustamuuttujia ovat vastaajan ikäluokka, sukupuoli, siviilisääty, asumisaika Suomessa sekä lasten lukumäärä.