FSD3984 Sosiaalinen media työelämässä: organisaatiokysely 2018
The dataset is (B) available for research, teaching and study.
Download the data
Study description in other languages
- Description available only in this language (coming soon: in English)
Related files
Authors
- Oksanen, Atte (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
- Oksa, Reetta (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
- Kaakinen, Markus (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
Keywords
nettikiusaaminen, sosiaalinen media, sähköinen viestintä, teknostressi, työ, työelämä, työhyvinvointi, työn imu, työn kuormittavuus, työn sisältö, työntekijät, uupumus, verkkoyhteisöt
Abstract
Aineistossa kartoitetaan suomalaisten organisaatioiden työntekijöiden sosiaalisen median käyttöä työelämässä sekä heidän työhyvinvointiaan.
Aluksi vastaajilta kysyttiin heidän yleisistä sosiaalisen median käyttötottumuksistaan, kuten kuinka usein he käyttävät eri sosiaalisen median palveluita ja mihin tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin, kuinka usein ja mihin tarkoituksiin vastaajat käyttävät sosiaalista mediaa työssään sekä millaisia kokemuksia sosiaalisen median työkäyttöön liittyy. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien kokemuksia sosiaalisen median aiheuttamasta stressistä ja kuormituksesta. Tämän jälkeen käsiteltiin työhyvinvointiin liittyviä teemoja, kuten työtyytyväisyyttä, työn imua ja organisaatioon identifioitumista. Lopuksi kartoitettiin vastaajien kokemuksia nettikiusaamisesta työpaikalla sekä heidän yleistä hyvinvointiaan ja työssä jaksamistaan.
Kyselylomakkeen kokeellisessa osiossa vastaajat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Vastaajien tuli kuvitella hakevansa uutta oman alansa työpaikkaa ja lukea lyhyt kuvaus avoinna olevasta tehtävästä. Tämän jälkeen he arvioivat työpaikkaa ilmoituksen perusteella kuuden väittämän avulla. Koeryhmä sai työpaikkailmoituksen, jossa korostettiin sosiaalisen median merkitystä työpaikan viestinnässä ja kontrolliryhmä sai ilmoituksen ilman viittausta sosiaaliseen mediaan.
Kyselyssä on käytetty esimerkiksi seuraavia mittareita: Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat sosiaalisessa mediassa), Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari), Maslach Burnout Indicator MBI-GS (Työuupumuskysely), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Copenhagen Psychosocial Questionnaire CPSQII (Työn vaatimukset ja voimavarat) ja Cyberbullying Questionnaire CBQ (Nettikiusaaminen työpaikalla).
Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajien sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, kotitalouden henkilömäärä, kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä, koulutustaso, ammattiasema, alaisten määrä, työaika ja bruttotulot kuukaudessa.
Study description in machine readable DDI-C 2.5 format
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.